Lukijalta: Suomi sairastaa järjestelmä-ähkyä
Suomen pitää valita ruton ja koleran väliltä, antaako valtiotalouden romahtaa vai periksi tavasta ajatella aineettoman investoinnin rahoittamisesta.
Olen käynyt toista sataa neuvottelua maan korkeimmasta johdosta suoriutuviin virkakoneistoihin. Osaava joukko valtion ja kuntien viranhoitajia luettelee listan asioita, mitä he eivät saa edistää ja rahoittaa käytössä olevilla instrumenteilla.
Pk-yritysten ja erityisesti aineettoman investoinnin rahoitus vahvistetaan ongelmana kaikissa tutkimuksissa. Se on myös toimenpide-esityksenä hallitusohjelmassa ja valtioneuvoston luovan talouden kasvustrategiassa.
Myös valtioneuvoston oma turvallisuusstrategia määrittää julkisen talouden, rahoitusjärjestelmien ja elintarvikehuollon häiriöt sekä henkisen maanpuolustuskyvyn uhkatekijöiksi.
Huoltovarmuuteen liittyvät kiinteästi maaseutu ja kattavat kulttuuripalvelut. Todistin Jaakko Tepon muistokonsertissa, mitä rikkautta pelkästään savolaisuus on antanut Suomelle.
Nyt viihdekenttää linjaa kolme ulkomaista levyjättiä, joilla ei ole halua nähdä kohderyhmänä kuin reilu puoli miljoonaa alle 40-vuotiasta aikuista. Suomen viihdeteollisuudessa ei pystytä potkimaan palloa edes tyhjään maaliin, sillä pelaajille ei kyetä maksamaan palkkaa ilman rahoitusta.
Tarjonnan ja viestinnän kasvattamisella viihteen markkinat voisi jopa kolminkertaistaa, mutta tarjonnan kapenemisen ja monopolisoitumisen myötä maaseutujen huvipaikat näivettyvät.
Monimuotoisuutta edistävän paikallisradiokentän korvaaminen ulkomaisilla voimasoittoradioilla oli aikansa informaatiovaikuttamista, sillä myös sodissa tieto jalostetaan voittajien totuudeksi.
Turvallisuusstrategia määrittää yhtenä uhkana informaatiovaikuttamisen. Näin vahvasti ulkomailta johdettu maa ei olisi selvinnyt 1939–1945.
Veteraaniperinnetyö, joka on kolmas valtioneuvoston sitoumus, vaati myös tekijänsä. Kansa, yritykset ja yhteisöt ovat valmiina pelastamaan maansa, kunhan valtio purkaa ulkomailta lobatun regulaatiomiinakentän.
Perustuslakimme turvaa työn ja elinkeinotoiminnan yhdenvertaisuuden. Luovassa taloudessa rahoitetaan työtä ja osaamista. Niitä ei synny ja kehity nykyrakenteissa. Siksi kunnat maksavat työllistämissakkoja Kelalle ja Kela siirtää rahaa työttömille ja kurjistuneille.
Väkisinkin syntyy analogia hölmöläisiin, sillä erolla, että he ompelivat leikatun palan toiseen päähän, mutta nykyisyys vuotaa leikkausten hyödyt tehottomuuteen ja ulkomaille.
Erkki Puumalainen
puheenjohtaja, Suomen Luova Talous
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/