Stubb: Suhteet Venäjään solmitaan aikanaan uudelleen "maltilla ja käytännönläheisesti" – paluuta vanhaan ei ole
Suhteet Venäjään avataan Ukrainan sodan aikanaan päättyessä hyvin käytännönläheisesti, rauhallisesti ja maltilla, katsoo tasavallan presidentti Alexander Stubb.
– Minä uskon, että tämä on sekä Suomen, Venäjän että Euroopan etu, Stubb sanoi Politiikan toimittajien tapaamisessa Presidentinlinnassa.
Stubbin mukaan hetki, jona Ukrainan sodassa siirrytään tulitauon kautta kohti varsinaista rauhansopimusta, lähenee päivä päivältä.
– Ja silloin meidän pitää sekä Suomena, Pohjoismaana että Euroopan unionin jäsenenä miettiä sitä, mikä on meidän suhde Venäjään.
Presidentin mukaan suhde ei tule ole olemaan samanlainen kuin ennen.
– Mutta tosiasia on, että Venäjä on meidän naapurimaamme.
Euroopan pyrkimykset avata keskusteluyhteyksiä Venäjään myös korkeimmalla tasolla ovat olleet pohdinnassa jo parisen vuotta. Stubb kertoo keskustelleensa aiheesta tiiviisti muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macronin kanssa.
Suomi on pidetty ajan tasalla esimerkiksi Macronin diplomaattisen neuvonantajan Emmanuel Bonnen Moskovan-matkasta sekä avustaja- että päämiestasolla. Stubbin mukaan Euroopan aktiivisuuden taustalla on kaksi keskeistä muutosta. Ensinnäkin Eurooppa haluaa varmistaa paikkansa niissä pöydissä, joissa suuria päätöksiä tehdään.
Vaikka EU on Ukrainan suhteen samalla sivulla Yhdysvaltojen kanssa, suora kontakti Venäjään puuttuu pitkälti siksi, etteivät venäläiset tällä hetkellä halua eurooppalaisia neuvottelupöytään.
– Ja olemme kyllä Ukrainan kohdalla samalla sivulla tällä hetkellä Yhdysvaltojen ja Ukrainan kanssa. Mutta varsinainen suora kontakti Venäjään vielä puuttuu, johtuen itse asiassa siitä, että venäläiset eivät halua eurooppalaisia pöytään.
Stubbin mukaan käytännön tason yhteyksiä Venäjään ylläpidetään koko ajan nytkin suurlähetystöjen, ulkoministeriöiden ja rajayhteistyön kautta. Eurooppalaiset kollegat koordinoivat nyt hänen mukaansa tarkasti, kuka on yhteydessä Venäjään ja millä tasolla.
Sodan päättyessä on Stubbin mukaan varauduttava siihen, että Venäjä tulee ryhmittämään joukkojaan entistä enemmän itärajalle.
– Se on ihan normaalia Venäjän puolustuspoliittista strategiaa erityisesti, kun Suomi on Nato-maa. Mutta totean kuitenkin, että turvallisuusriski ei ole meidän suuntaamme yhtä suuri kuin se on esimerkiksi Keski-Aasiassa tai Kaukasuksella.
Maailmanlaajuinen ydinasepolitiikka ja suurvaltojen doktriinit ovat nekin tällä hetkellä suuressa murroksessa. Stubb kuvailee näkemystään aiheesta hyvin realistiseksi ja huomauttaa Start-sopimuksen umpeutumisen muuttaneen asetelmaa.
Kun aiemmin ydinasesuurvaltoja oli kaksi, nyt mukana on kolmas merkittävä pelaaja, Kiina, joka on kasvattanut ydinkärkiensä määrää merkittävästi. Samalla tekninen kyky rakentaa ydinase on levinnyt jo noin neljännekselle maailman valtioista.
Stubb ei näe tarvetta muuttaa radikaalisti Yhdysvaltain muodostamaa ydinasesuojaa ja pelotetta, mutta pitää tarpeellisena, että Euroopan ydinasevaltiot, Yhdysvalloista riippumaton Ranska ja Britannia määrittelevät oman roolinsa ja yhteistyönsä osana tätä kokonaisuutta.
– Oma tulokulmani on selkeä, me olemme osa Naton ydinasesuunnittelua, mutta me emme ole emmekä tule tulevaisuudessa olemaan ydinasevaltio.
Kaksi vuotta tasavallan presidentin tehtävässä toiminut Stubb pohti kysyttäessä myös omaa muuttumistaan pääministeri- ja puoluejohtajavuosistaan.
Presidentti arvioi, ettei tuntisi oloaan niin varmaksi, ellei olisi käynyt läpi omaa ”via dolorosaansa” mukavuusalueensa ulkopuolella. Presidentin tehtävässä epämukavia tai epävarmoja aamuja ei ole ollut, koska toimiminen 30 vuoden ajan kansainvälisen politiikan tehtävissä antaa tietyn tuen.
Stubb sanoi huomanneensa myös alusta saakka, että suomalaiset tukevat tasavallan presidenttiä instituutiona. Se tekee hänen mukaansa suurimman eron pääministerin tehtävään, jossa joutuu jatkuvasti ideologisten erimielisyyksien keskelle.