Valtonen: Venäjä iskee siviileihin, koska ei menesty rintamalla
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) on erittäin huolissaan humanitaarisesta tilanteesta Ukrainassa pommitusten ja kylmyyden keskellä. Valtosen mukaan Venäjä käyttää ”ilkeimmällä mahdollisella tavalla” siviileiden kärsimystä hyväkseen, koska rintamalla se ei kaikesta päätellen juuri kykene etenemään.
– Miljoonat ihmiset ovat ilman lämpöä, sähköä ja vettä. On selvää, ettei näin voi jatkua pitkään, Valtonen sanoi tiistaina lehdistötilaisuudessa.
Valtonen tapasi Hanasaaressa Ruotsin ulkoministerin Maria Malmer Stenergardin. Ministerit korostivat Venäjän vastaisten pakotteiden toimivan, koska maan talous on suurissa vaikeuksissa.
– Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa asiat karkaavat kontrollista, mutta emme me sen varaan laske, Valtonen totesi.
Venäjän romahduksen ja sodan päättymisen odottelun sijaan on Stenergardin mukaan on vaikutettava aktiivisesti itse yhtälöön eli pakoteruuvia Venäjää vastaan on syytä kiristää.
Valtonen ja Stenergard iloitsivat siitä, että Suomen ja Ruotsin yhteinen aloite kaikkien meri- ja satamapalveluiden kieltämisestä venäläistä öljyä kuljettavilta laivoilta on mukana EU-komission tuoreessa ehdotuksessa 20. pakotepaketiksi Venäjälle.
Jos myös G7-maat saadaan mukaan, kyseessä olisi Valtosen mukaan merkittävä isku Venäjän nykyiselle kyvylle käyttää varjolaivastoa öljynsä vientiin.
Suomen ja Ruotsin niin ikään ehdottama venäläisten lannoitteiden tuontikielto EU:hun ei ole toistaiseksi edennyt pakotepaketteihin, mutta ulkoministereiden mukaan tavoitteesta ei ole luovuttu.
Valtonen ja Stenergrad tapasivat Hanasaaressa pidetyssä vuotuisessa Hanalys-seminaarissa, jossa teemana oli talouden ja geopolitiikan tiivis yhteys.
– Ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhteydessä on puhuttava myös talouskasvusta ja kilpailukyvystä. Talouskasvu on ratkaisevaa siinä, että voimme rahoittaa ne investoinnit, joita puolustuksemme tarvitsee, Valtonen sanoi puheenvuorossaan.
Stenergardin mukaan taloudesta on tullut tärkein vallankäytön väline nykymaailmassa, jossa arvoketjuja ja tulleja käytetään painostuskeinoina.
– Yhä useammat suhtautuvat maailmantalouteen nollasummapelinä. Suomen ja Ruotsin kaltaisilla mailla on tässä paljon menetettävää, Stenergard sanoi puheenvuorossaan.
Tilanteeseen sopeutuminen vaatii Suomen ja Ruotsin mielestä Euroopan strategisen kilpailukyvyn määrätietoista ja rohkeaa kehittämistä.
– Viime vuodet ovat osoittaneet, että heikkoutta hyväksikäytetään, Stenergard lisäsi.
Euroopan aseman parantamiseksi molemmat ministerit korostivat sisämarkkinoiden kehittämisen tärkeyttä. Lisäksi Euroopan on jatkettava monipuolisten kauppasopimusten ja kumppanuuksien rakentamista eri suuntiin siten, että yksipuoliset riippuvuudet esimerkiksi teknologiasta ja tärkeistä raaka-aineista vähentyvät.
– Euroopan on tarjottava vaihtoehto kasvavalle eristäytymispolitiikalle ja protektionismille, Stenergard linjasi.
Valtonen muistutti kaupan jatkuvan kaikesta huolimatta yhä vilkkaana myös Yhdysvaltain kanssa.
– Mutta meidän viestimme (yhdysvaltalaisille) on ollut, että olisi helpompaa, jos ystävien ja liittolaisten välillä ei olisi tulleja ja kaupan esteitä, Valtonen kertoi.