Mikko Polvinen avoimena suuren päätöksensä taustoista: "Nyt vihdoin voin sanoa ääneen"
– Nyt vihdoin voin sanoa ääneen niitä ajatuksia, joita oikeasti haluan, kansanedustaja Mikko Polvinen huokaisee.
On perjantaiaamupäivä. Ei ole kulunut vuorokauttakaan siitä, kun Polvinen asteli median eteen yhdessä keskustan Anttien eli eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvisen ja puolueen puheenjohtajan Antti Kaikkosen kanssa.
Uutinen oli se, että Polvinen vaihtaa puolueensa perussuomalaisista keskustaan. Hän loikkaa, kuten politiikassa on tapana sanoa.
Polvinen kokee saavansa puhua nyt äänen maaseudusta ja asutuskeskusten ulkopuolisesta Suomesta.
Hallituspuolueen kansanedustajana hän koki olevansa niiden asioiden suhteen hiljaisessa oppositiossa. Sisäisissä keskusteluissa näkemyksiä saattoi välillä sanoa ääneen, mutta julkisuudessa piti olla hiljaa.
– Minulle on tärkeää, että voin nyt puhua maaseudun puolesta niin, että myös äänestäjät sen kuulevat. Tähän asti olen joutunut hoitamaan nämä asiat suljettujen ovien takana, Polvinen summaa Suomenmaalle.
Mutta kuka on Mikko Polvinen ja mikä on hänen poliittinen tarinansa?
Kaikki alkaa vuodesta 2012, Polvinen itse sanoo. Hän oli työskennellyt tuolloin reilun vuoden ulkomailla Libanonissa Patrian ajoneuvokorjaamon päällikkönä. Koti oli Hämeenlinnan seudulla.
Mieli kaipasi jotain muutosta. Polvinen pohti politiikkaan lähtemistä. Veri veti myös takaisin kotiseudulle eli Kainuun Kuhmoon. Ratkaisuksi tulivat kuntavaalit.
– Olin ollut nuorena aika vilkas kaveri. En mikään pahansuopa, mutta vauhdikas. Tarvitsin nuorena erityisopetusta, tukea ja yhteisön huolenpitoa. Koin, että olin kotipaikkakunnalleni paljon siitä velkaa, Polvinen sanoo.
Puolueekseen hän valitsi perussuomalaiset. Yksi keskeinen syy oli maahanmuutto. Miksi juuri se, on syytä kysyä.
– Olin nähnyt maahanmuuton aiheuttamia haasteita. Koin, ettei maailma vain toimi niin, että kaikki voivat vapaasti liikkua minne haluavat ja milloin haluavat, hän perustelee hetken mietittyään.

Polvinen sanoo innostuneensa kuntapolitiikasta täysin ja antaneensa sille kaikkensa. Neljän vuoden päästä hän jäi tauolle. Elämäntilanne ei antanut myöten aktiiviselle politiikan tekemiselle.
Polvinen erosi perussuomalaisista vuonna 2016 ja vaihtoi keskustaan. Hän koki Timo Soinin johtaman perussuomalaisten muuttuneen.
– Huomasin aika varhaisessa vaiheessa, että perussuomalaiset on tarina Soinia varten eikä Soini perussuomalaisia varten. Ulkoministerin salkun valitseminen on yksi esimerkki siitä.
– Kauniit puheet pienen ihmisen asiasta alkoivat olla ristiriidassa tekojen kanssa.
Polvinen oli keskustan ehdokkaana vuoden 2017 kuntavaaleissa, tällä kertaa Janakkalasta. Läpimenoa ei kuitenkaan tullut. Poliittinen puhti oli pois.
Hyppy keskustaan ei ollut Polviselle silloin iso asia. Moni asia puolueen arvomaailmassa sopi hänelle hyvin.
Polvinen luonnehtii itseään alkiolais–maalaisliittolaiseksi humanistiksi. Sitä hän on omien sanojensa mukaan ollut aina.
– Minulle on tärkeää, että politiikka on ihmiskeskeistä. Että ihmisiin luotetaan ja heitä vastuutetaan, mutta heikompiosaisia autetaan. Tärkeää on myös se, että kaikki Suomen alueet pidetään mukana yhteiskunnan kehittämisessä, se on minusta koko Suomen menestymisen edellytys.

Vuoden 2021 kuntavaaleissa Polvinen oli kuitenkin taas ehdolla perussuomalaisten listalla. Tällä kertaa kuntana oli taas Kuhmo.
Mitä oikein tapahtui?
Polvinen sanoo, että ehdokkaaksi lähteminen juuri perussuomalaisten listalta oli käytännöllinen ratkaisu.
Hän oli muuttanut Janakkalan vuosien jälkeen takaisin kotiseudulleen. Paluu politiikkaan onnistui luontevimmin sen puolueen kautta, jonka riveissä hän oli ollut kunnassa ehdolla edelliselläkin kerralla vuonna 2012.
Ja oli keskustakin muuttunut, Polvinen sanoo. Rinne–Marinin hallituksiin mukaan lähteminen oli hänen mukaansa puolueelta sellainen ratkaisu, ettei hän kokenut enää keskustaa omakseen.
– Maaseudulla eletään hyvin läheisessä luontosuhteessa, mutta Marinin hallituksen vihervasemmistolainen politiikka ei korreloinut yhtään sen kanssa, miten asioista täällä ajatellaan. Ja keskusta oli osa sitä vihervasemmistolaista hallitusta.
Polvinen meni kuntavaaleissa läpi ja sai sen myötä paikan Kainuun maakuntavaltuuston puheenjohtajana. Se oli hänelle poliittisen uran ”timantti ja helmi”.
Heittämällä Polvinen meni läpi myös vuoden 2022 aluevaaleissa. Ehdokkaaksi asettuminen vuoden 2023 eduskuntavaaleihin oli siinä vaiheessa selvää. Ja loppu onkin historiaa, hän itse kuittaa.
– Me perussuomalaiset onnistuimme vakuuttamaan ihmiset siitä, että pidämme maaseudun ihmisistä huolta, kun keskusta ja vihervasemmistolainen hallitus eivät sitä tee. Sitä mielikuvaa korostettiin ihan tarkoituksella.
Mutta sitten tulivat vastaan ne suljetut ovet.
Polvinen korostaa, ettei hän perussuomalaisten kansanedustajana suinkaan kokenut kaikkea Orpon hallituksen tekemää politiikkaa hankalaksi itselleen. Suurta linjaa hän aidosti tuki.
Mutta sitten oli paljon sellaista, jota oli vaikea niellä. Raskainta oli keskittämispolitiikka, joka korostuu voimakkaasti hallituksen ratkaisuissa.
– Esimerkiksi työmatkavähennys iskee rajusti maaseudun ihmisten ja perheiden arkeen. Eikä se ole ainoa. Minun on vaikea elää sellaisten kysymysten kanssa, jotka tuntuvat epäreiluilta.
Oulaskankaan yöpäivystyksen kohtalo oli Polviselle viimeinen pisara, jota hän ei voinut enää katsoa läpi sormien. Astia tuli täyteen, hän kiteyttää.
– Olisin ymmärtänyt taloudellisen säästön, mutta Oulaskankaan yöpäivystyksen lakkautus ei säästänyt yhtään rahaa, vaan lisäsi jopa kuluja. Se tehtiin vain siitä ilosta, että voidaan keskittää. Ja sitä en ymmärrä yhtään.

Pettikö perussuomalaiset siis vaalilupauksensa ja harvaan asuttujen seutujen ihmiset?
– Varmasti odotukset oli huomattavasti korkeammat, Polvinen myöntää.
Hän nostaa esiin turvetuotannon ja muut energiantuotantoon liittyvät kysymykset, joista perussuomalaiset pitivät kovasti meteliä ennen vuoden 2023 vaaleja. Keskustan hyväksymän viherhumpan piti loppua, kunhan vain perussuomalaiset saadaan valtaan.
– Se oli ihan todellinen vaaliteema ja sitä ajettiin ihan aidosti. Mutta nämä asiat eivät olekaan korjaantuneet, vaikka perussuomalaiset ovat olleet hallituksessa, siitä on tullut paljon palautetta.
– Ehkä tämä yksittäisenä esimerkkinä osoittaa, ettei perussuomalaiset olekaan voineet tehdä monia sellaisia asioita, joita se lupasi.
Polvinen äänesti Oulaskankaan yöpäivystyksen säilyttämistä vaativan kansalaisaloitteen puolesta, vaikka se soti hallituspuolueiden linjaa vastaan. Hän sai sen vuoksi määräajaksi kenkää perussuomalaisten eduskuntaryhmästä.
Ryhmään palaamisen lähestyessä Polvinen alkoi kovasti kipuilla, voisiko hän enää toimia ryhmässä, jossa moni oli toivonut julkisesti hänen pysyvää erottamistaan.
Kukaan perussuomalaisten ryhmästä ei ollut ollut häneen missään yhteydessä kolmeen kuukauteen.
Polvinen sanoo, että hänelle on ollut aina tärkeää hyvä yhteistyö ja ympärillä pyörivä porukka. Eduskunnassa hän oli huomannut, että keskustalaisten kanssa on aina mukava tehdä töitä. Puolueen arvomaailma ei sekään tuntunut vieraalta.
– Lopulta Kurvisen Antti soitti ja poimi kypsän hedelmän. Voi sanoa, että Antti ehti ensin. Oli vain ajan kysymys, milloin minä olisin soittanut.
Ei kuitenkaan ole ihan yksinkertaista loikata toiseen puolueeseen. Sitä joutuu yhtäkkiä vaihtamaan moodia hallitusvaihteesta oppositiovaihteeseen.
Polvinen sanoo tiedostavansa sen hyvin. Suurta ristiriitaa hän ei silti asian suhteen koe. Pikemminkin helpotusta. Maltillinen keskustalainen arvomaailma on hänen mukaansa sitä, mitä hän on aina politiikassa ajanut. Aatemaailmaa tai mielipiteitä ei tarvitse vaihtaa, hän kokee.
Entä maahanmuutto? Ainakin siinä kysymyksessä keskustan ja perussuomalaisten linjoissa on iso ero.
Polvinen sanoo käyneensä asiaa läpi ja keskustelleensa siitä paljon puoluevaihdoksen alla. Hän kokee mahtuvansa keskustaan oman maahanmuuttolinjansa kanssa ilman, että näkemyksiä tarvitsi pehmentää tai vaihtaa.
– Mitään rasistisia ajatuksia minulla ei ole, tunnen valtavasti ihmisiä eri puolilta maailmaa. Maahanmuuttajat ovat puolestani tervetulleita Suomeen töihin, eikä minun tarvitse muuttaa maahanmuuton haasteisiinkaan liittyviä näkemyksiäni keskustassa, hän muotoilee.