Kuntavaalit antavat keskustalle uuden nousun mahdollisuuden
Politiikka alkaa palailla normaaliin päiväjärjestykseen, kun koronakriisi hellittää. Puolueilla on edessään kova vuosi, sillä seuraavat kuntavaalit järjestetään jo vajaan yhdentoista kuukauden päästä 18. huhtikuuta 2021.
Koronakriisi on muuttanut rajusti puolueiden kannatusta mielipidemittauksissa. SDP on kimmahtanut selvästi suurimmaksi puolueeksi. Ansio tästä kuuluu pääministeri Sanna Marinille, joka on saavuttanut kansalaisten luottamuksen sujuvalla esiintymisellään ja ottanut samalla kansallisen kriisijohtajan viitan harteilleen.
Toinen selvä muutos on perussuomalaisten kannatuksen roima lasku.
Molemmat ilmiöt seuraavat eurooppalaisia trendejä. Koronakriisi on nostanut pääministeripuolueiden kannatusta ja syössyt populistipuolueet luisuun. Kun rajat ovat kiinni, niiden sulkemista vaativilta puolueilta on kadonnut pelitila ainakin toistaiseksi.
Muiden suomalaispuolueiden kannatuksessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.
SDP imee jonkin verran kannatusta vihreiltä ja vasemmistoliitolta. Kokoomus jököttää 18 prosentissa, satoi tai paistoi, oli koronakriisiä tai ei.
Keskustan kannatus on juuttunut kahdentoista prosentin nurkille. Vuosi sitten puolue kärsi kaikkien aikojen pahimman vaalitappion, kun eduskuntavaalien kannatus jäi 13,8 prosenttiin. Nyt puolueen kannatus on jämähtänyt vielä alemmaksi.
Surkea kannatus alkaa selvästi kiristää hermoja keskustassa. Tämä on nähtävissä esimerkiksi viime viikon Suomen Kuvalehdestä, jossa nimettömät keskustan vaikuttajat esittivät jo kriittisiä arvioita vain runsaat kahdeksan kuukautta puoluetta johtaneesta Katri Kulmunista.
Koronakriisin vuoksi keskustan puoluekokous siirrettiin syyskuun ensimmäiseen viikonvaihteeseen. Puoluejohdolta odotetaan viimeistään Oulussa selkeää ohjelmaa, jolla keskustan kannatus käännetään nousuun.
Kuntavaalit tarjoavat keskustalle parhaan ja ehkä jopa viimeisen mahdollisuuden kääntää kannatuskäyrät nousuun. Siihen on myös hyvät mahdollisuudet.
Vuoden 1991 jälkeen keskusta on ollut hallituksessa vain pääministeripuolueena viime kevääseen asti. Tämä asema on yleensä hillinnyt sisäistä kritiikkiä. On keskitytty maan asioiden vastuulliseen hoitamiseen, puolueen etu on jäänyt toiselle sijalle.
Nyt keskustalla ei ole tätä pääministeripuolueen rasitetta. Eduskuntaryhmällä ja puolue-elimillä on suoranainen velvollisuus huolehtia puolueen edusta paremmin kuin pääministerikausilla.
Kuntavaalit tarjoavat keskustalle parhaan ja ehkä jopa viimeisen mahdollisuuden kääntää kannatuskäyrät nousuun. Siihen on myös hyvät mahdollisuudet.
Koronakriisi on nostanut julkiseen keskusteluun monia teemoja, jotka ovat kuin suoraan keskustan ohjelmasta. Digiloikka, etätyö, tasapainoisemman aluekehityksen mahdollisuus ja kansallisen omavaraisuuden vahvistaminen ovat tästä hyviä esimerkkejä.
Näistä teemoista ovat puhuneet monet sellaisetkin vaikuttajat, joilla ei ole mitään tekemistä keskustan kanssa.
Keskusta on aina ollut vahva paikallispuolue. Nyt puolueen kunnallisjärjestöillä on tuhannen taalan paikka ottaa aloite käsiinsä ja kirjoittaa ohjelmat, joka vievät jokaisen kunnan koronakriisin jälkeiseen todellisuuteen.
Paikallisen elinvoiman vahvistamiselle avautuu nyt aivan uusia mahdollisuuksia. Keskustan pitää osata tämä tilaisuus hyödyntää.