Häkkänen: Grönlanti-kiistely on poikkeuksellista – "Amerikkalaiset joutuvat pohtimaan, millaisia rajoja heillä on"

Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan Yhdysvaltain ja Euroopan välien kiristyminen Grönlanti-kysymyksessä on Naton kannalta poikkeuksellinen ja haitallinen kehityskulku.

– Se on ihan selvää, ei siitä pääse mihinkään, Häkkänen sanoi toimittajille maanpuolustuskurssin avajaisten yhteydessä Helsingissä maanantaina.

Hänen mukaansa Yhdysvaltain harjoittama painostus ei ole sopivaa ja siihen vastaamisessa Euroopan tulee pysyä yhtenäisenä. Euroopalla on Häkkäsen mielestä yhtenäisenä erittäin vahvat taloudelliset ja poliittiset kyvyt torjua painostusta.

Toistaiseksi Natossa kaikki liittolaiset, Yhdysvallat mukaan lukien, ovat sitoutuneet sotilasliiton peruskirjan toimeenpanoon. Eli sillä mennään, Häkkänen totesi.

– Mutta mitä sitten tulee tähän poliittisen tason keskusteluun muista pyrkimyksistä, niin on ihan selvää, että se on vakavaa, erikoista ja aivan uudenlaista, Häkkänen sanoo.

Syntyneen tilanteen hallinta on Häkkäsen mukaan tärkeää kaikille Euroopan maille, myös erityisesti Suomelle, jotta Naton yhtenäisyys voitaisiin säilyttää. Pää tulisi kuitenkin pitää samalla kylmänä, koska kovasta sanankäytöstä huolimatta Natossa on aiemminkin päästy erimielisyyksistä yli, ministeri muistutti.

Häkkäsen mukaan Yhdysvallat on toistaiseksi sitoutunut sekä Naton puolustukseen että kahdenvälisiin puolustusjärjestelyihin niin Euroopassa kuin muuallakin.

– Olisi tietysti amerikkalaisilta merkittävä uusi poliittinen avaus, jos he tätä globaalia liittolaisverkostoa puolustuksen puolella lähtisivät kyseenalaistamaan. Tässä Grönlanti-kysymyksessä on kieltämättä hyvin haasteellisia piirteitä tähän suuntaan, Häkkänen myönsi.

Hänen mukaansa Yhdysvallat on aiemminkin käyttänyt sotilaallista voimaansa eri puolilla maailmaa kansainvälisen oikeuden rajoja venyttäen. Kohteena ovat kuitenkin yleensä olleet diktaattorit.

– Mutta se, että liittolaismaata kohtaan tapahtuisi jotain, niin siinä amerikkalaiset tietysti joutuvat pohtimaan, että millaisia rajoja heillä on, Häkkänen sanoo.

Paljon puheena olleen sotilaiden Grönlantiin lähettämisen osalta Häkkänen antoi ymmärtää, että kyseessä on normaali Tanskan johtama harjoittelu eikä Yhdysvaltain hyökkäykseen varautuminen.

– Se on puolustus- ja harjoitustoimintaa liittokunnan turvallisuuden takia Kiinan ja Venäjän muodostamaa uhkaa vastaan arktisella alueella. Piste, Häkkänen kuvaili.

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Janne Jaakkola kertoi kahden suomalaisen yhteysupseerin olevan matkalla Grönlantiin. Heidän tehtävänään on mennä paikan päälle katsomaan, mistä suunnitelluissa monikansallisissa harjoituksissa on haastavissa olosuhteissa kyse. 

– Heidän tehtävänsä päättyy siinä vaiheessa, kun tavoitteet matkalle on saavutettu. Sen jälkeen he tulevat pois, Jaakkola kertoi.

Kansainvälisesti paljon huomiota saanut saksalaissotilaiden poistumista Grönlannista Jaakkola kommentoi toteamalla, että hänen oman käsityksensä mukaan kyseessä oli suunnitelmien mukainen lähtö alueelta maastontiedustelun jälkeen.

– Se, että se sattui tällaiseen tiettyyn nivelkohtaan, herättää tietysti kysymyksiä, Jaakkola myönsi.

Jaakkola toivoi, että suunnittelua ja keskustelua joukkojen siirroista ja niiden käyttötarkoituksesta käytäisiin Naton sisällä eikä julkisuudessa.

Hänen mukaansa tärkeintä Grönlannissa on Tanskan sotilaallinen läsnäolo, jota täydennetään monikansallisella osuudella, johon myös Yhdysvallat on kutsuttu mukaan. 

Häkkäsen mukaan tarvetta Suomen puolustuksen peruspilareiden uudelleenarviointi ei ole edes puolustusyhteistyön osalta, vaikka tilannekuva turvallisuusympäristössä on muuttunut.

– Niin kauan kuin meillä Yhdysvaltain kanssa sujuu puolustusyhteistyö suunnitelmien mukaan, niin me edistämme myös sitä raidetta, Häkkänen sanoi.

Jaakkolan mukaan Suomen kahdenvälisessä puolustusyhteistyössä Yhdysvaltain kanssa ei ole tapahtunut muutoksia. Maanpuolustuskurssin avajaispuheessaan komentaja kuitenkin vihjasi, että vaikutukset saattavat ulottua myös sinne.

– Vaikka puolustushallintojen ja asevoimien välillä asiat sujuvat, maailman epävarmuus heittää varjoaan myös yhteistyön ja liittolaisuuden ylle. – – Vaikka sotilaallisella tasolla työ jatkuu normaalisti, käynnissä oleva keskustelu kertoo meille murroksesta, jota ei ehkä ole tässä hetkessä syytä normalisoida, Jaakkola kuvaili.