"Ihmisvihaa tihkuva pääkirjoitus" – Keskustavaikuttajat pöyristyivät HS:n Oulu-tekstistä
Helsingin Sanomien (HS) sunnuntainen pääkirjoitus herättää hämmennystä ja suuttumusta keskustalaisissa.
Lehti käy läpi Oulun lähihistoriaa, sillä Oulu on tänä vuonna Euroopan kulttuuripääkaupunki.
Pääkirjoituksen mukaan Oulun seudun poliittiset ja historialliset juuret ovat syvällä vanhoillisissa lähtökohdissa, eikä se ole ollut kaupungin kehitykselle hyväksi.
– Takavuosina vanhakantainen lestadiolaisuus ja vanhakantainen keskustalaisuus hallitsivat – siis jarruttivat – alueen kehitystä. Jarruryhmä on viime vuosina saanut vahvistusta rasisteista, HS kirjoittaa.
Lehden mukaan ”Oulun kaupunki on taistellut vastaan yliopiston, nuorten ja kaupungin erityisaseman voimin”.
Oulun kaupunginvaltuustoa johtava keskustan Lauri Nikula pitää kirjoitusta asenteellisena.
– Olipahan kerrassaan surkea, tunkkanen ja suorastaan ihmisvihaa tihkuva pääkirjoitus Hesarilta, Nikula kirjoittaa Facebookissa.
MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, keskustavaikuttaja Mikko Tiirola ihmettelee, miksi alueen konservatiiviset uskonnolliset liikkeet ja poliittiset perinteet olisivat yksiselitteisesti kehityksen vastaisia.
– Todellisuudessa Oulun seudun kasvu, korkea syntyvyys, koulutustaso ja teknologinen osaaminen ovat syntyneet juuri näiden yhteisöjen keskellä, eivät niistä huolimatta, hän kirjoittaa Facebookissa.
– On halpaa älyllistä oikopolkua esittää lestadiolaisuus ja keskustalaisuus historiallisina virheinä, kun ne ovat olleet keskeinen osa alueen sosiaalista vakautta ja työetiikkaa, Tiirola toteaa.
Pääkirjoituksessa nähdään, että myös Ouluun liitettyjen kuntien alueelta tulevat kaupunginvaltuutetut jarruttavat kehitystä, sillä he ”kokevat olevansa lähiseutunsa asialla taistelemassa Oulun keskustaajamaa ja toisia kuntaliitoksessa Ouluun liitettyjä alueita vastaan”.
– Perhekeskeisyys – kuten asenteen hieman kaunistellen voisi muotoilla – yrittää löytää tasapainoa Oulun keskustan modernien kehitystarpeiden kanssa, HS kirjoittaa.
Tiirolan mielestä lehden näkemys on ”suoraa demokratian väheksyntää”.
– Kuntaliitoksissa Ouluun liittyneet alueet ovat täysivaltaisia osia kaupunkia, ja niiden asukkailla on aivan yhtä suuri oikeus vaikuttaa kaupungin suuntaan kuin ydin-Oulun asukkailla. Demokratia ei ole hidaste, vaan perusta.
Oulun kaupunginvaltuutettu Johanna Karjula (kesk.) niin ikään näkee, että HS:n pääkirjoitus perustuu asenteellisiin oletuksiin, jotka eivät vastaa kaupungin todellisuutta.
– Kirjoitus vähättelee Oulun reuna-alueiden ja liitoskuntien roolia kaupungin kehityksessä, vaikka ne ovat olennainen osa Oulun monimuotoisuutta, elinvoimaa ja kasvua. Oulun monimuotoisuus pitää sisällään myös uskonnolliset liikkeet.
– Oulu on ollut ja on edelleen yksi Suomen merkittävimmistä kaupungeista. Sen rooli teknologiassa, tutkimuksessa ja koulutuksessa on ollut keskeinen koko maan hyvinvoinnille ja taloudelle, Karjula kirjoittaa sosiaalisessa mediassa.
Oulun Keskusta otti myös kantaa aiheeseen sosiaalisessa mediassa.
Järjestö toteaa, että julkisten investointien hajauttaminen on Suomessa ollut tietoinen ja aikanaan edistyksellinen aluekehityspoliittinen valinta, jossa keskustalla on useissa hallituksissa ollut keskeinen rooli.
– Tämän linjan ansiosta korkeakouluja ja yliopistoja sijoitettiin maakuntiin, sairaala- ja keskussairaalaverkkoa rakennettiin ja infrastruktuuria kehitettiin koko maassa.
Keskustan mukaan Oulu on tästä esimerkillinen tapaus.
– Ilman näitä päätöksiä Oulu ei olisi se pohjoinen osaamisen keskus, jollaisena se tänä päivänä tunnetaan.
Oulun Keskustan mukaan HS:n pääkirjoitustoimitus kätkeytyy nimimerkin taakse ja luo epätasavertaisen asetelman, jossa se asettuu edistyksen äänitorveksi ilman velvollisuutta kantaa vastuuta omien väitteiden todentamisesta.
– Samalla toimitus vähättelee niiden ihmisten työtä, jotka ovat sitoneet aikansa, osaamisensa ja sydämensä Oulun ja koko pohjoisen Suomen rakentamiseen.
Oulun kaupunginvaltuustossa aiemmin pitkään vaikuttanut keskustan Jukka Kolmonen kertoo olevansa sekä ”kepulainen” että lestadiolainen.
– Olin muuten tekemässä ja innolla kannattamassa valtuuston juhlapäätöstä hakea kulttuuripääkaupunkistatusta vuodelle 2026. Tampere haki myös sitä, mutta Oulu nappasi sen.
Kolmosen mukaan on hieno asia, että Oulu on kuuden suurimman kaupungin joukossa täysin muista poikkeava.
– Oulussa voi asua urbaanisti keskustassa ja lähes erämaatasoisesti kaupungin laidalla. Yhdelläkään muulla suomalaisella isolla kaupungilla ei ole tätä rikkautta. Toivottavasti nykyiset Oulun päättäjät näkevät tämän arvon ja pitävät huolen, että reunoillakin säilyy hyvät asumisolosuhteet, Kolmonen sanoo Facebookissa.