Keskustan Kalmari kehuu uusia petolinjauksia: "Ihmisarkuus lisääntyy"
Suden, karhun ja ilveksen metsästys on helpottumassa ensi vuoden alusta. Alkuperäinen hallituksen esitys koski vain suden metsästystä, mutta maa- ja metsätalousvaliokunta lisäsi kiintiömetsästettäviksi eläimiksi myös karhun ja ilveksen.
Suden metsästys toteutetaan kannanhoidollisena kiintiömetsästyksenä. Karhun ja ilveksen metsästys toteutettaisiin kiintiömetsästyksenä siten, että näiden lajien tiukasta suojelusta poikkeaminen voisi jatkossa perustua yksittäin haettujen ja myönnettyjen poikkeuslupien lisäksi alueellisiin kiintiöihin.
Kiintiömetsästyksessä ei ole valitusoikeutta.
Karhun ja ilveksen kiintiömetsästyksen tarkemmat yksityiskohdat ja kiintiöt määritellään maa- ja metsätalousministeriön asetuksilla, jotka pohjautuvat valiokunnan nyt tekemiin päätöksiin.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtajan Anne Kalmarin mukaan maaseudun ihmisistä on jo pitkään tuntunut siltä, ettei heidän huoliaan kuunnella.
– Pedot eivät ole pelkästään metsässä tappaneet ja raadelleet metsästyskoiria tai tulleet laitumelle, vaan ne ovat tulleet pihapiireihin. Ne ovat vieneet porraspielistä lemmikkielämiä ja kotieläimiä ja tämä ei ole oikein, Kalmari totesi valiokunnan tiedotustilaisuudessa tiistaina.
Kalmarin mukaan metsästyslain muutoksella pyritään siihen, että ihmisten ja suurpetojen rinnakkaiselo niin maaseudulla kuin taajamissakin olisi mahdollista. Keskustaedustaja arvioi tutkimuksiin viitaten, että suurpetokanta voi kehittyä suotuisasti kiintiömetsästyksen aikana.
– Uskon, että ihmisarkuus suurpedoilla lisääntyy, kun niitä voidaan metsästää.
Kalmarin mukaan keskusta haluaa katkaista kierteen, jossa esimerkiksi mehiläistarhauksesta on jouduttu luopumaan karhujen vuoksi ja lampaanlihan tuotanto on ollut merkittävässä laskussa petovahinkojen takia.
Valiokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten Ritva Elomaa korostaa metsästämisen vastuullisuutta. Elomaan mukaan kannanhoidollisen metsästyksen vaikutuksia täytyy seurata tarkasti, jotta suojelutaso ei vaarannu. Lisäksi hän painotti, ettei ylilyöntejä saa tulla.

Lainsäädännön arviointineuvosto tyrmäsi marraskuun lopulla hallituksen esitysluonnoksen sudenmetsästyksestä sen puutteellisuuden vuoksi.
Neuvoston mukaan monet sudenmetsästykseen liittyvät asiat jäivät epäselviksi.
– Esimerkiksi missä määrin susien metsästäminen lisääntyisi? Lisäksi olisi hyvä esittää jokin suuntaa antava arvio siitä, kuinka paljon susia jatkossa voitaisiin kaataa vuosittain, lausunnossa sanottiin.
Valiokunnan mietintöön vastalauseet jättivät vihreät ja vasemmistoliitto.
– Pykälät, joilla halutaan jatkossa ampua Suomessa susien lisäksi myös karhuja ja ilveksiä, kirjoitettiin valiokunnan kokouksissa tupakkiaskin kanteen ilman mitään asiantuntijakierroksia, kuulemisia tai virkamiesvalmistelua, Veronika Honkasalo (ves.) ryöpyttää.
Tiina Elo (vihr.) kutsuu valiokuntakäsittelyä ”arvottomaksi näytelmäksi”.
– Susien ampuminen tässä mittakaavassa vaarantaa koko lajin elinvoiman ja pelkään, että uhka suden sukupuutolle Suomessa on todellinen, Elo toteaa.
Suden, karhun ja ilveksen kannanhoidollista kiintiömetsästystä kannattavan SDP:n kritiikki kohdistuu puolestaan hallituksen huonoon valmisteluun.
– Huonosti valmistellut ja aivan liian myöhään eduskunnalle toimitetut esitykset vaarantavat metsästyksen aloituksen, SDP:n Timo Suhonen huomauttaa.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöä kiittelevät muun muassa Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK sekä Suomen Metsästäjäliitto.
– On hyvä, että valiokunta on tunnistanut kestämättömän tilanteen ja löytänyt toimivat ratkaisut, toteaa MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.
Suomen luonnonsuojeluliitto sen sijaan on tyrmistynyt metsästyslain muutoksesta.
– Metsästyslain päivittäminen on karannut täysin käsistä. Hyvän hallinnon perusperiaatteet on hylätty sekä lain valmistelusta että sen käsittelystä eduskunnassa, liitto lyttää tiedotteessaan.