Ilmaston lämpeneminen voi tuoda brutaalin saalistajan Suomeen – havaittu jo Virossa
Suomen hyönteisfauna voi saada jo lähitulevaisuudessa mielenkiintoisen ja näyttävän tulokaslajin etelästä.
Lukuisista luontodokumenteista tuttu rukoilijasirkka (Mantis religiosa) on ilmastonmuutoksen myötä levinnyt yhä pohjoisemmille leveysasteille. Virossa se havaittiin ensimmäistä kertaa kuusi vuotta sitten.
Kuopion luonnontieteellinen museo arvioi jo tuolloin, että rukoilijasirkka tekee tuloaan myös Suomen lajistoon. Etelä-Baltiassa se tavattiin jo vuonna 2008.
Vaikka naaraat ovat melko kömpelöitä, koiraat ovat hyviä lentäjiä ja voivat levitä uusille alueille lyhyempiä matkoja lentäen.
Sirkat voivat kulkeutua pitkiä matkoja myös ilmavirtausten mukana ja kulkeutua esimerkiksi Viron mantereelta Suomen etelärannikolle. Munakotelot tai aikuiset yksilöt voivat kulkeutua tavarankuljetusten, erityisesti ulkomailta tuotujen kasvien, taimien tai puutarhatuotteiden mukana. Sirkat voivat myös takertua esimerkiksi ajoneuvoihin tai matkatavaroihin ja saapua Suomeen matkailijoiden mukana.
Viron ensimmäinen rukoilijasirkka löytyi vuonna 2019 Uulusta läheltä Pärnua päiväkodin pihalta. Löydön tekivät kaksi kuusivuotiasta lasta, joista toinen tunnisti hyönteisen rukoilijasirkaksi. Tarton yliopiston eläintieteilijät vahvistivat lajinmäärityksen.
Vaikka rukoilijasirkat yhdistetään usein tropiikkiin, eurooppalainen rukoilijasirkka on laajalle levinnyt hyönteinen, ja yleinen Keski- ja Etelä-Euroopassa. Lajin löytyminen Virosta oli odotettua.
Rukoilijasirkkoja tunnetaan maailmanlaajuisesti noin 2300 eri lajia, joista kookkaimmat voivat olla 15 sentin pituisia, mutta pienimmät vain noin sormenpään mittaisia. Eurooppalainen rukoilijasirkka voi kasvaa lähes kymmensenttiseksi. Naaras on hieman urosta kookkaampi.
Kaikki rukoilijasirkkalajit ovat petoja ja erittäin tehokkaita saalistajia. Suojavärinsä turvin rukoilijasirkka vaanii saalista ja voi tarpeen tullen odotella päiväkausia. Kun saalis lopulta ilmaantuu eteen, rukoilijasirkka nappaa sen nopeasti piikikkäillä eturaajoillaan. Rukoilijasirkoilla esiintyy myös kannibalismia, ja naaras syö usein koiraan parittelun aikana.
Rukoilijasirkat syövät enimmäkseen muita hyönteisiä, mutta suurimmat lajit saalistavat myös pikkulintuja, hiiriä ja jopa pieniä käärmeitä. Rukoilijasirkka ei välttämättä tapa saalistaan, vaan syö sen elävältä. Sirkoilla on vahvat leuat, joilla ne voivat pureksia rikki jopa kovakuoriaisen kuoren.
Rukoilijasirkkaa ei luokitella haitalliseksi vieraslajiksi, ja siitä voi olla hyötyäkin maatalouden tai puutarhojen tuholaisten hävittäjänä.
Toisaalta rukoilijasirkka voi saalistaa myös tärkeitä pölyttäjiä, kuten kimalaisia, mehiläisiä ja perhosia ja saalistaa Suomen alkuperäisiä hyönteisiä, kuten harvinaisia sirkkoja ja hämähäkkejä ja kilpailla niiden kanssa ravinnosta. Muualla Euroopassa rukoilijasirkan leviämisen ei tiedetä kuitenkaan aiheuttaneen vakavia ekologisia ongelmia.