Belgia torppasi Ukrainan sotakorvauslainan – EU:n huippukokous oli suuri pettymys, arvioi asiantuntija

Ukrainalle kaavailtu 140 miljardin euron sotakorvauslaina jäi toteutumatta torstain EU:n huippukokouksessa Belgian vastustuksen vuoksi.

Lopputulos kertoo ikävää kieltä EU-maiden kyvystä yhdistää rivinsä Ukrainan tukemisessa, arvioi Ulkopoliittisen instituutin (Upi) johtava tutkija Sinikukka Saari STT:lle.

– Totta kai on suuri pettymys, että loppujen lopuksi ei päästy sopuun tästä korvauslaina-ehdotuksesta, mihin liittyivät ne suurimmat odotukset. Se olisi tietysti ollut todella käänteentekevä päätös, Saari kertoo.

Saaren mukaan EU:n epäonnistuminen näyttäytyy erityisen ikävässä valossa sen takia, ettei Belgian vastalauseissa ollut mitään uutta.

– Kaikkihan tämä oli tiedossa. Eihän Belgia missään vaiheessa salannut näitä vaatimuksiaan. On tietysti huono asia, että ei saatu EU:n yhteistä linjaa riskienjaossa. Korvauslainasuunnitelma itsessään on monella tapaa kompromissi, siinä on jo lähtökohtaisesti pyritty ottamaan huomioon näitä Belgian huolia.

Osa kompromissia on ollut se, ettei Venäjän varoja olla takavarikoimassa, vaan kyse on lainasta, jonka takuuna Venäjän jäädytettyjä varoja käytetään.

– Ollaan vaikeassa tilanteessa, kun selvästikin EU-maiden tuki on laskenut tuntuvasti. Jos ei tämä onnistu, niin on todella vaikeaa ylläpitää riittävää tasoa Ukrainan tukemisessa. Mitään muitakaan vaihtoehtoja ei ole pystytty keksimään, ja paine kasvaa tämän korvauslainan saamiseksi läpi.

Tapahtunut kertoo Saaren mukaan siitä, että suurten EU-maiden puhti Ukrainan tukemisessa on hiipumassa ja sisäpoliittinen tilanne käymässä yhä vaikeammaksi. Poliittinen pääoma hupenee muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macronilta, jonka nimittämät hallitukset ovat kaatuneet yksi toisensa jälkeen.

– Se, mikä tässä on tapahtunut kehityskulkuna, on isojen maiden tahdin hyytyminen. Näemme, että presidentti Macronin poliittinen asema omassa kotimaassa on jatkuvasti heikentynyt ja hänen mahdollisuutensa toimia myös ulkopolitiikassa ja Ukrainan tukijana ovat jatkuvasti tässä viime kuukausien aikana heikentyneet.

Myös EU:n toisessa suuressa veturimaassa Saksassa taloushuolet ovat vieneet liittokansleri Friedrich Merziltä kunnianhimoa Ukraina-asiassa. Samaa ilmiötä näkyy Saaren mukaan EU:n ulkopuolella Britanniassa, jossa Keir Starmerin kannatus on kärsinyt ja halukkaiden koalition johtaminen mennyt vaikeammaksi.

– Tuntuu, että nyt on tämä isojen pumppu vähän hyytynyt, ja vastuu on yhä enemmän muilla toimijoilla, tutkija sanoo.

EU:n kyvyttömyys saavuttaa sopua kertoo Saaren mukaan ongelmasta, joka vaivaa useaa EU-maata. Ukrainan asiaa ei edelleenkään nähdä omana kaikissa jäsenmaissa.

– He eivät näe Ukrainan kysymystä EU:n ykkösprioriteettina. Nähdään, että yhä edelleen voidaan edetä hyvin byrokraattisella ja hitaalla tavalla sekä koplata tätä omiin kansallisiin intresseihin, Saari sanoo.

– Suomi ja muut Pohjoismaat sekä Baltian maat ovat olleet selvästi muiden maiden kirittäjiä. Täällä on käsitys siitä, että kyseessä on kohtalonkysymys ja EU:n pitää toimia ripeästi ja päättäväisesti.

Vaikka torstain tulokset jäivät laihoiksi, Saari elättelee toivoa siitä, että joulukuun huippukokoukseen mennessä tilanteeseen löytyy ratkaisu, kuten pääministeri Petteri Orpo (kok.) vakuutteli kokouksen jälkeen.

– Uskon ja toivon, että tämä asia etenee, vaikkakin harmistuttavan hitaasti. Myös komission kommentit näyttäisivät viittaavan siihen.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kuvasi torstain huippukokouksen antia hyväksi ja esiintyi itsevarmana siitä, että laina lopulta saadaan.

– Ei tämä missään nimessä ollut täydellinen pettymys. (Zelenskyille) kysymys on myös suhteiden hoidosta. Ukrainalla ei tällä hetkellä ole kauheasti parempaa toivoa kuin Euroopan unioni, eli nyt on parasta hoitaa suhteet hyvin Euroopan johtajiin ja rakentaa positiivista momentumia tuen jatkumiselle, Saari sanoo.