Lukijalta: Budjettiriihessä höynäytysyritys – tämä ei ole Suomen liikuntamyönteisin hallitus
Päättyneen budjettiriihen tiedotustilaisuudessa ministeri Sari Essayah yritti väittää hallitusta liikuntamyönteiseksi. Se, mitä on päätetty hallituskauden alkutaipaleella, on tyystin unohdettu, tai suomalaisia halutaan johtaa pahasti harhaan.
Budjettiriihen tiedotustilaisuudessa ministeri Essayah kertasi puheenvuoronsa aluksi KD:lle tärkeitä tuloksia. Lopuksi ministeri lausui seuraavaa. Suora sitaatti: ”Tämä hallitus lienee myöskin Suomen historian liikuntamyönteisin”.
Essayah jatkoi kertomalla, miten Helsinki 2030 EM-yleisurheilukilpailujen hakuprosessiin ja Lahden pohjoismaisten hiihtolajien MM-kilpailuihin 2029 on varattu valtiolta tukea yhteensä 850 000 euroa, eikä liikuntapaikkarakentamiseen varattuihin määrärahoihin koskettu.
Todellisuudessa mitään uutta ei luvattu. Suomen valtio on perinteisesti ollut mukana huippu-urheilutapahtumien hakuprosesseissa sekä tukenut valittujen lajien EM- ja MM-tason kilpailuja. Liikuntapaikkarakentaminen ja sen tukeminen suunnitellaan pitkäjänteisesti.
Vastaavasti hallitus on kurittanut hallituskauden aikana rajusti liikuntayrittäjiä sekä tavallisia kuntoilijoita ja liikkujia. Liikunta-alalle ovat kohdentuneet hallituskauden aikana kahteen otteeseen arvonlisäveron korotukset.
Ensiksi syksyllä 2024 osui valmennukseen ja PT-palveluihin kohdentunut arvonlisäverokorotus, kun 24 prosentin arvonlisäverokanta nostettiin 25,5 prosenttiin. Jälkimmäinen hallituskauden veronkorotus kohdentui entistä voimakkaammin liikuntatoimialaan vuodenvaihteessa 2024–2025.
Liikunta-alan yleisin arvonlisäverokanta nousi 10 prosentista peräti 14 prosenttiin. Arvonlisäverokorotukset on ohjattu vahvasti suoraan kuluttajahintoihin.
Kuluttajahintojen nousu on näkynyt jokaisen liikkujan kukkarossa. Monet kotitaloudet ovat joutuneet tekemään kipeitä päätöksiä kasvavien kustannusten kanssa.
Kaupan lihatiskillä on jouduttu miettimään, mikäli jauhelihaan on ollut tarjolla, ostetaanko lihaa, vain jätetäänkö liikuntaharrastukset väliin.
Luonnollisempi valinta on ostaa ruokaa ja jättää kuntosalijäsenyys hankkimatta. Kun liikunta vähenee, näkyvät vaikutukset suoraan kansanterveydessä ja kasvavina kuluina hyvinvointialueilla.
Eivätkä tämän hallituksen toimet liikuntatoimialan osalta jää tähän. Vuodenvaihteessa on luvassa näennäinen veronalennus, kun 14 prosentin arvonlisäverokanta lasketaan 13,5 prosenttiin.
Kuluttajalle tämä tuo liikunnassa säästöjä kahvikupin verran noin kolmessa vuodessa. Liikunta-alan yrityksille tämä tarkoittaa jälleen kalliita ohjelmistopäivityksiä.
Jos tästä maasta haluttaisin luoda aidosti liikuntamyönteinen maa, niin silloin pitää tehdä merkittäviä toimenpiteitä, joilla on oikeasti vaikutusta terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Liikunta-alan arvonlisäverokanta tulee laskea kuuteen prosenttiin kuten Ruotsissa.
Varhaiskasvatukseen ja kouluihin tulee viedä voimakkaammin liikunta osaksi arkipäivää sekä liikuntaa ohjaamaan ja ideoimaan liikunta-alan ammattilaiset, koska lapsena ja nuorena opittu liikuntakäyttäytyminen kantaa aikuisiälle saakka.
Terveydenhuollon ja liikunnan rajapinta pitää saada auki luomalla mekanismi, jolla liikkumattomat saadaan lääkärin vastaanotolta liikunnan pariin.
Ari Puroaho
vantaalainen pitkän linjan liikunta- ja hyvinvointialan yrittäjä ja vaikuttaja
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/