THL: Uusi vaihtoehtoinen koronastrategia voisi mahdollistaa haitallisten rajoitusten osittaisen purkamisen
Suomen koronavirustilanne ja testauskapasiteetti voivat mahdollistaa sen, että Suomi muuttaisi strategiaansa viruksen leviämisen estämisessä. Näin sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuusosaston johtaja, professori Mika Salminen STT:lle.
Päämäärä on koko ajan ollut Suomessa se, että minimoidaan sairaalahoitoon ja tehohoitoon joutuvien sekä koronaviruksen aiheuttamien kuolemien määrä.
Tähän asti keinoina on käytetty suuriin ihmismassoihin ja talouteen kielteisesti vaikuttavia rajoituksia, joilla on vähennetty ihmisten välisiä kontakteja. Näitä ovat olleet esimerkiksi joukkokokoontumisten kieltäminen, liikkumisrajoitukset sekä ravintoloiden, kirjastojen, uimahallien ja koulujen sulkeminen.
Salmisen mukaan pian voi olla mahdollista siirtyä ainakin osittain niin sanottuun hybridistrategiaan, jossa taudin etenemistä väestössä voitaisiinkin hallita yksilöihin kohdistuvilla yhteiskunnalle vähemmän haitallisilla keinoilla kovien rajoitusten sijaan.
Tämä tarkoittaa sairastuneiden testaamista ja tartuntaketjujen jäljittämistä.
Salminen painottaa, että strategian mahdollinen muutos ei ole THL:n päätös, vaan siitä päättää maan hallitus.
Hallitus on asettanut tätä varten oman poikkihallinnollisen asiantuntijaryhmän, joka katsoo asiaa koko yhteiskunnan kannalta.
THL toimii vain ja ainoastaan neuvoa antavana yhtenä asiantuntijaorganisaationa.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi tällä viikolla, että hallitus käsittelee ensi viikolla koronakriisin rajoitustoimia.
Marin ei ole ottanut tarkkaan kantaa siihen, mikä strategia tulee jatkossa olemaan, mutta esimerkiksi hallituspuolue keskusta on julkisuudessa vaatinut jopa nykyistä tiukempia rajoituksia.
Tartuntaketjujen jäljittämisen idea on siinä, että oireileva koronatartuntaa epäilevä ihminen ohjataan nopeasti testiin.
Tämän jälkeen hänet määrätään eristykseen odottamaan testituloksia, joissa kestää luotettavan tuloksen antavilla testeillä tyypillisesti noin pari päivää.
Jos tulos on positiivinen, sairastunut määrätään eristykseen, ettei hän levittäisi virusta edelleen.
– Sitten tulee puhelu viranomaiselta, joka haastattelee sairastuneen. Hän kysyy, missä olet liikkunut ja keitä olet tavannut ja ottaa altistuneisiin yhteyttä, Salminen sanoo.
Altistuneet asetetaan karanteeniin kahdeksi viikoksi.
– Se taas on hallinnollinen päätös, ja niin on tärkeää ollakin, jotta henkilö saa korvauksia, kun on esimerkiksi pois töistä, Salminen toteaa.
Tämän kaiken tarkoituksena on sama kuin nyt tehtyjen massarajoitusten: oireilevien ja mahdollisten oireettomien altistuneiden sosiaalisten kontaktien estäminen.
Ajatuksena on se, että tämä strategia yhdistettynä hygieniatason nousuun, kuten etätöiden tekemisen lisääntymiseen, käsienpesuun, kauppojen muoviplekseihin ja yleiseen kontaktien vähentämiseen estäisi tehokkaasti viruksen leviämistä.
– Se, että voitaisiin kertaheitolla purkaa kaikki rajoitustoimet, on riskialtista, eikä niin pidä tehdä. Tämä systeemi täytyy ensin saada pyörimään hyvin joka puolella Suomea. Lisäksi epidemiaa on valvottava joka hetki, ja rajoitusten mahdollinen purku kannattanee tehdä vähän kerrallaan ja tilannetta tarkkaan seuraten, Salminen sanoo.
Hän muistuttaa, että myös taloudelle vahingolliset massarajoitukset käyvät ennen pitkää ihmisten terveyden päälle, eikä valtio voi liian pitkään toimia vain koronaviruksen ehdoilla.