Rikoslain kiihotuspykälä korpesi perussuomalaisia kyselytunnilla, hallitus pohtii keinoja virkamiesten maalittamisen suitsimiseksi

Sananvapauden tila Suomessa painoi perussuomalaisten mieliä eduskunnan kyselytunnilla torstaina.

Kansanedustaja Jani Mäkelän mukaan on kestämätöntä, että ihmiset eivät nykyisin tiedä, milloin sattuvat rikkomaan lakia.

– Mielipide, joka ei konkreettisesti tee kenellekään mitään pahaa, voi tuoda kohtuuttoman tuomion oikeussalissa, Mäkelä valitti.

Esitutkinta kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) vuonna 2004 julkaistusta kirjoituksesta on kuohuttanut viime päivinä.

Räsäsen kirjoitus ”Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi” oli Raamattuun ja sen tulkintaan liittyvä, seksuaalisuutta ja avioliittoa koskeva kannanotto.

Valtakunnansyyttäjän mukaan on syytä epäillä, että asiassa on syyllistytty kiihottamiseen kansanryhmää vastaan halventamalla homoseksuaaleja.

Mäkelän mukaan ”kiihottamispykälä” on epämääräinen ja epäonnistunut.

Perussuomalaiset jättikin torstaina aloitteen, jonka mukaan pykälää muutettaisiin niin, että jatkossa laitonta olisi ainoastaan rikoksella uhkaaminen ja rikokseen yllyttäminen.

Puolueen mukaan rikosvastuun ei pitäisi enää koskea tiedon ja mielipiteen julkaisemista.

Perussuomalaisille Henriksson kuittasi, että Suomi sijoittuu edelleen sananvapausvertailuissa maailman kärkeen.

Oikeusministeri, puoluejohtaja Anna-Maja Henriksson (rkp.) lupasi tutustua perussuomalaisten aloitteeseen. Hänen mukaansa hallitus ei kuitenkaan ole muuttamassa pykälää kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Henriksson muistuttikin, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan vihapuhe ei ansaitse sananvapauden suojaa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho huomautti, että nykyisin kiihottaminen kansanryhmää vastaan löytyy rikoslain kohdasta ”sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan.

– Järeä luonnehdinta sille, että kansalainen sanoo somessa rumasti jostain herkkähipiäisestä vähemmistöstä, Halla-aho totesi.

Hänen mukaansa some-kommenteista eivät ”kiihotu muut kuin syyttäjä, vihervasemmisto ja media”.

Puoluejohtaja tivasi hallitukselta kantaa siihen, parantaako ”mielivaltainen sensuurilainsäädäntö” yhteiskunnallista keskusteluilmapiiriä.

Oikeusministeri Henriksson toivoi, että kaikki kansanedustajat pohtisivat tahoillaan, miten eduskunta voisi edistää ihmisten hyvinvointia.

– Minä uskon, että tässä maassa kaikki voisivat paremmin, jos olisi vähemmän vihapuhetta ja enemmän sellaista puhetta, josta ihmiset voivat hyvin.

– Ei kai tarkoitus ole se, että miettisimme, millä keinoilla eniten voidaan loukata toista ihmistä, Henriksson kysyi.

Perussuomalaisten Mäkelä peräsi Henrikssonilta myös hallituksen suunnitelmista muuttaa lakia niin, että niin sanottu virkamiesten ”maalittaminen” olisi rikos.

Ministerin mukaan kyse on niin tärkeästä asiasta, että lakimuutos on tarpeen.

Maalittamisen siirtäminen esimerkiksi yleisen syyttäjän alaiseksi olisi keino puuttua muun muassa juristeihin, poliiseihin ja virkamiehiin kohdistuvaan maalittamiseen.

Silloin asianomistajan ei tarvitsisi tehdä rikosilmoitusta itse.

Henriksson kertoi lisäksi olevansa syvästi huolissaan siitä, että pelko vihapuheen kohteeksi joutumisesta estää ihmisiä osallistumasta yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Perussuomalaisille Henriksson kuittasi, että Suomi sijoittuu edelleen sananvapausvertailuissa maailman kärkeen.

– Meillä toimii sananvapaus täällä. Te haluatte luoda vääristellyn kuvan siitä, miten asiat Suomessa ovat, ministeri sivalsi.