Metsien kestävää hakkuuta voidaan edistää politiikalla, mutta markkinat jyräävät
Metsänhakkuut ja niiden sopiva määrä on noussut esiin poliittisessa keskustelussa tiuhaan tahtiin.
Suurin osa Suomen metsistä on kuitenkin yksityisessä omistuksessa: yksityiset metsänomistajat eli tavalliset perheet omistavat metsämaasta 60 ja puuston kasvusta 70 prosenttia.
Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston metsäneuvoksen Marja Kokkosen mukaan on olemassa useita poliittisia keinoja, joilla voidaan pyrkiä vaikuttamaan yksityisten metsänomistajien hakkuiden määrään. Yhtäkään suoraa ja pakottavaa keinoa ei kuitenkaan ole.
– Ei ole olemassa suoraa säädöstä, jonka avulla voitaisiin sanoa, että nyt ei enää yksityismetsissä saa hakata. Mutta metsälain kautta voidaan asettaa rajoitteita, Kokkonen kertoo.
– Metsälaki asettaa raamit metsien hoidolle. Päätehakkuun jälkeen metsä on uudistettava, eikä niitä saa hakata liian harvaksi kasvatushakkuissa. Niin haluttaessa metsien uudistamiselle voitaisiin asettaa vähimmäisikä- tai keskiläpimittaraja.
Metsälain lisäksi on Kokkosen mukaan olemassa erilaisia vaikutuksiltaan epäsuorempia keinoja, joilla voidaan pyrkiä vaikuttamaan hakkuumahdollisuuksiin ja -määriin ja samalla myös hiilinieluihin.
Näitä keinoja ovat esimerkiksi taimikon ja nuoren metsän hoidon tukeminen, metsänhoitosuositukset sekä metsätuholaki, joka määrittää muun muassa sen, kuinka pikaisesti puut pitää kuljettaa pois metsästä tuhojen estämiseksi.
Eniten hakkuiden määrään vaikuttava tekijä ovat Kokkosen mukaan kuitenkin markkinat.
– Markkinat määräävät paljon, mutta edellytyksiä voidaan luoda sille, että metsiä hakataan kestävästi.
Luonnonvarakeskuksen Luken tutkija Aapo Rautiainen sen sijaan sanoo, että metsänomistajien metsänhoito- ja hakkuupäätöksiin voidaan vaikuttaa tuki- ja veropolitiikalla.
– Esimerkiksi tukemalla hiilen varastoimista metsiin voidaan kannustaa kasvattamaan metsien hiilivarastoja. Tuet ja verot vaikuttavat siihen, miten metsänomistajat hoitavat metsiään ja milloin hakkaavat, Rautiainen sanoo.
Poliittinen keskustelu metsänhakkuista leimahti liekkeihin kuluvan kuun alussa, kun pääministeri Juha Sipilä (kesk.) arvioi Uutissuomalaisen haastattelussa, että punavihreiden metsänäkemykset ovat uhka metsien hyödyntämiselle ja metsäalan työpaikoille.
Lausunto suivaannutti sekä vihreiden että SDP:n edustajia.
– Valehtelu on rumaa. Toisen ajatuksia ei saisi vääristellä, mutta ilmiselvästi tahallinen valehtelu on jo törkeää, tviittasi vihreiden kansanedustaja ja entinen puheenjohtaja Ville Niinistö.
SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm puolestaan kirjoitti Twitterissä, etteivät demaritkaan ole kieltämässä metsien käyttöä.
– Taitaa olla hätä kädessä, kun ihan puheenjohtajatasolla täytyy rakentaa olkiukkoja demareiden linjauksista, Rönnholm sanoi.
Lähteenä käytetty myös: Luonnonvarakeskuksen verkkosivut