Hyvinvointivertailu on nostanut Suomen maailman kolmanneksi, vaikka vielä vuonna 2015 oltiin yhdeksännellä tilalla
Olisi kyllä mielenkiintoista nähdä, miten oppositio ja muut kyynikot kommentoisivat uusimman vertailun tulosta. Mutta tuskin tohtivat, vaikenevat vain.
Lontoolaisen ajatushautomon Legatum Instituten julkaisema vuoden 2018 vertailu ei nimittäin sovi ollenkaan opposition aseeksi.
Tässä uusimmassa vertailussa oli mukana edelleen 149 maata. Jo pitkään tehdyn vertailun aineisto on erittäin laaja. Eri maiden oloja tarkastellaan yli sadan tekijän mukaan. Näistä muuttujista yhdistellään yhdeksän yläkategoriaa, joiden mukaan maat pannaan järjestykseen.
Nämä yhdeksän kategoriaa ovat koulutus, liiketoiminta, talous, hallinto, terveys, turvallisuus, henkilökohtainen vapaus, sosiaalinen pääoma sekä ympäristö.
Vertailun ykkönen oli nyt Norja, kakkonen Uusi-Seelanti ja kolmas – Suomi.
Suomen jälkeen tulivat Sveitsi, Tanska, Ruotsi, Iso-Britannia, Kanada, Alankomaat ja Irlanti. Siinä kymmenen kärki vuoden 2018 listauksessa.
Merkille pantavaa on, että vielä vuonna 2015 Suomen sijoitus samassa vertailussa oli yhdeksäs. Ja kappas vain, silloin Juha Sipilän hallitus aloitti toimintansa.
Merkille pantavaa on myös, että Suomi noteerattiin nyt ykköstilalle kahdessa kategoriassa. Nämä olivat hallinto sekä koulutus.
Luitte aivan oikein. Suomalainen koulutus, jonka moittiminen on ollut oppositiopolitiikan kulmakiviä, on nykyisessä säästöasussaankin maailman parasta luokkaa.
Legatum Instituten hyvinvointivertailu ei ole suinkaan ainoa tulos, jonka perusteella on arvioitu suomalaista yhteiskuntaa ja Suomen asioiden hoitoa.
Sellaisia tutkimuksia ja selvityksiä on kymmenittäin, joiden mukaan eri asiat ovat Suomessa maailman huippua. Olemme jopa maailman onnellisin kansakunta.
Tätä ei tosin suomalaisesta poliittisesta keskustelusta huomaa, vaikka etsisi kissojen ja koirien kanssa.
Politiikassa näyttää olevan ylivoimaista antaa tunnustusta kilpailijoille. Mutta kyllä kai senkin pitäisi olla mahdollista.
Kiekkokulta hullaannuttaa suomalaiset, mutta jos yhteiskunnan asioiden hoitoa kiitellään maailmalla, kiittelijä saa pitää varansa, ettei tule nyrkistä.
Tämän suomalaisen erikoisuuden pääministeri Sipiläkin mainitsi äskeisellä Amerikan-matkallaan, kun häntä haastateltiin Economic Club of Washingtonin keskustelussa.
Haastattelijana oli muuten miljardöörisijoittaja David Rubenstein.
Keskustelussa nostettiin esiin myös raportti, jonka mukaan Suomi on maailman onnellisin maa. Tähän Sipilä vastasi tokaisemalla, että suomalaiset ovat myös taitavia piilottamaan onnellisuutensa (IS 28.11.).
”Kun kuuntelee meidän parlamenttimme oppositiota, ei voisi koskaan uskoa meidän olevan maailman onnellisin maa”, Sipilä nauratti yleisöään.
Kyllä me aika kummallisia olemmekin. Kiekkokulta hullaannuttaa suomalaiset, mutta jos yhteiskunnan asioiden hoitoa kiitellään maailmalla, tällainen kiittelijä saa – hieman kärjekkäästi sanoen – pitää varansa, ettei tule nyrkistä.
Vaikka tiedämme, että monissa asioissamme on vielä parantamista, arvioissamme saisikin olla vähän enemmän suhteellisuudentajua ja ylpeyttäkin – eikä vain poliittisesti tarkoituksenmukaista moukarointia.
Suomihan on hieno maa maailman huipulta. Ei sellainen ole onnistunut ilman, että vastuussa olleet päättäjämme ovat tehneet oikeita päätöksiä. Siksi he myös ansaitsevat paljon enemmän arvostusta ja kiitosta kuin saavat.