Uutissuomalaisen kysely: Yli puolet suomalaisista toivoisi valtion puuttuvan kaupungistumiskehitykseen
Yli puolet suomalaisista haluaisi, että valtio pyrkisi hillitsemään kaupungistumiskehitystä Suomessa.
Vajaa kolmannes vastaajista ei kannata ajatusta ja noin viidennes ei osaa kertoa kantaansa asiaan. Tieto käy ilmi Uutissuomalaisen USU-gallupista.
– Tulos peilaa mielestäni hyvin ihmisten arkielämän havaintoja. Monet suomalaisista näkevät kaupungistumisesta sen todellisuuden, että elinkustannukset ja asumiskulut kohoavat. He näkevät kaupungistumisen vaikutukset käytännön elämään. Kaupungin ja maaseudun vastakkainasettelusta en kuitenkaan pidä, valtiovarainministeriön alueellistamisen koordinaatioryhmän puheenjohtaja Jari Partanen sanoo.
Kansalaisilta kysyttiin, ”Pitäisikö valtion mielestäsi pyrkiä hillitsemään kaupungistumiskehitystä Suomessa?”
Kysymystä pohjustettiin kertomalla kaupungistumiskehityksestä Suomessa.
Kaupunkimaantieteen professori Sami Moisio Helsingin yliopistosta ei ylläty gallupin tuloksista.
– Monelle kaupungistuminen rinnastuu siihen, että alueellinen eriarvoisuus lisääntyy: syntyy paikkoja joihin väki pakkautuu ja riutuvia tyhjiä kyliä, joista väki lähtee. Sellaisessa kehityksessä hyvinvointi ei lisäänny millään alueella.
Väestöulottuvuus on Moision mielestä kuitenkin vain yksi asia monimutkaisessa ilmiössä.
Moisio epäileekin, ettei kaikilla gallupiin vastanneilla ole selkeää käsitystä siitä, mitä kaupungistuminen tarkoittaa.
– Kaupungit ovat sekä vaurauden että köyhyyden paikkoja. Väestön pakkaantuminen kaupunkeihin ei tarkoita aina tuottavuuden lisääntymistä. Ei tuottavuus lisäänny, jos vain kouluttamaton väki muuttaa kaupunkiin.
Valtiolta toivotaan toimia varsinkin maan itä-, pohjois- ja länsiosissa, missä yli 60 prosenttia vastaajista toivoo valtion hillitsevän kaupungistumiskehitystä.
Vähiten kehityksen hillitsemisen kannalla ovat Helsingin ja Uudenmaan alueella asuvat vastaajat.
Suomessa kaupungistuminen ei ole lisännyt suuria, tiiviisti rakennettuja ydinkaupunkeja.
– Helsingissäkin keskustassa asuu vain 200 000 henkeä, sillä väestö on levinnyt laajemmin väljille lähiö- ja omakotialueille, Moisio muistuttaa.
Partasen mielestä kaupungistumisen hillitseminen olisi vaikeaa.
– Mitkä olisivat sellaisia kaupungistumista hillitseviä keinoja, joilla olisi yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä. Henkilökohtainen ajatteluni ei lähde kaupungistumisen jarruttamisesta. Kaupungistumisen jarruttamisen sijaan tulisi puhua koko Suomen elinvoimaisuudesta, Partanen sanoo.
– Mielestäni asiaa pitää katsoa laajemmassa kehyksessä. Kysymys on paljon muustakin kuin alueellistamisesta. Kysymys on elinvoimasta, mihin vaikuttavat esimerkiksi talous, työllisyys, koulutus, liikenne ja tietoliikenne.
Samaa mieltä on Moisio, jonka mielestä valtio voi julkisilla investoinneilla ohjata sitä, mitä kaupunkien sisällä tapahtuu.
– Kaupungistuminen on nimenomaan poliittinen kysymys, jonka muotoa haetaan jatkuvasti. Se, minkälaiseksi alueiden ja paikkojen kehitys muodostuu, riippuu siitä, miten julkista rahaa kanavoidaan.
– Hyvä kysymys on, että mitä Forssalle ja muille sen kaltaisille pitäisi tehdä. Forssa ei ole suurien imussa vaan jäänyt ulos kaikesta kehityksestä, vaikka kaupunkihan sekin on, Moisio jatkaa.