Danske Bankin virolainen rahanpesujupakka paisuu miljardeilla
Tanskan suurin pankki Danske Bank on viime aikoina ryvettynyt yhä pahemmin virolaisen tytäryhtiönsä rahanpesuskandaalissa.
Sanomalehti Berlingske uutisoi Danskea koskevista rahanpesuepäilyistä jo viime vuonna.
Lehti kertoi tuolloin, että pankki olisi pessyt noin 3,3 miljardin euron edestä itäeurooppalaista hämärärahaa.
Lehti päivitti tällä viikolla uutistaan ja kertoi, että pesty rahasumma nousee yli kaksinkertaiseksi alkuperäisestä arviosta, yli seitsemään miljardiin euroon.
Tiedot perustuvat 20 virolaisen tytäryhtiön kanssa asioineen yrityksen tilitietoihin.
– Tämä heittää varjon koko pankkisektorin ylle, paheksui Tanskan elinkeinoministeri Rasmus Jarlov Twitterissä.
Tanskan finanssivalvonta selvittää uusia tietoja ja keskustelee jatkotoimista virolaisten viranomaisten kanssa.
Viron finanssivalvonnassa oli jo aiemmin epäilyjä, että sivukonttori osallistui Venäjän tiedustelupalvelu FSB:n ja presidentti Vladimir Putinin sukulaisten rahojen pesuun.
Myöhemmin selvisi, että sekä Tanskan finanssivalvonta että Dansken pääkonttorin lakiosasto tiesivät jo vuonna 2012, että sivukonttorin venäläisasiakkaiden joukossa oli epäilyttäviä tapauksia.
Pankki myönsi viime vuonna, että sen valvonta oli pettänyt virolaisessa sivukonttorissa ja aloitti jupakasta sisäisen tutkinnan.
Tuloksia odotetaan syyskuussa. Sitä ennen Danske ei kommentoi arvioita pestyistä rahasummista, ilmoitti konsernin laillisuusvalvonnasta vastaava Anders Meinert Jörgensen.
Epäselvyydet ovat osaltaan painaneet Dansken osakekurssia, joka on vuoden aikana laskenut yli neljänneksellä.
Kaikkia pankin lausunnot eivät vakuuta.
Tanskan finanssivalvonta antoi toukokuussa harvinaisen ankarat moitteet Danskelle sen toiminnasta mutta ei määrännyt pankille seuraamusmaksua.
Berlingske jatkoi selvityksiään ja paljasti viime kuussa, että sivukonttori oli sotkeentunut myös asekauppoihin Pohjois-Korean kanssa.
Vaikka suuret rahanpesujupakat ovat olleet Pohjoismaissa harvinaisia, on Euroopassa ollut useita muitakin suuria rahanpesuskandaaleja.
Joukossa ovat muun muassa Ranskan BNP Paribas ja Saksan Deutsche Bank.
– On selvää, että yksikin pesty kruunu on liikaa, ja me suhtaudumme tähän hyvin vakavasti, vakuutti Jörgensen.
Kaikkia pankin lausunnot eivät vakuuta.
Tapausten laajuus on niin suuri, että pankin johdon olisi pitänyt reagoida aikaisemmin ja ilmoittaa asiasta viranomaisille, sanoi brittiläinen rahanpesuasiantuntija Graham Barrow Tanskan TV2:lle.
Berlingsken löytämät tilitiedot kytkeytyvät venäläisen juristin Sergei Magnitskin paljastamiin petostapauksiin.
Magnitski kuoli vuonna 2009 venäläisessä tutkintavankeudessa 37 vuoden ikäisenä syytettyään venäläisiä viranomaisia laajoista veropetoksista.
Magnitskin entinen asiakas, brittiläinen liikemies Bill Browder on selvittänyt venäläisen rahan pesua yhdeksän vuoden ajan.
Browder kertoi uutistoimisto AFP:lle aikovansa tehdä Dansken virolaisen sivukonttorin toiminnasta rikosilmoituksen Tanskan ja Viron viranomaisille.
Browderin mukaan virolaispankki oli mukana laajassa ja monimutkaisessa rahanpesuketjussa, joka ulottui muun muassa Moldovaan, Viroon, Latviaan, Liettuaan ja Ukrainaan.
Magnitskin nimi on tullut tunnetuksi Yhdysvalloissa säädetyn lain mukaan.
Magnitski-laki kieltää myöntämästä Yhdysvaltoihin viisumeita venäläisille, joita epäillään osuudesta juristin kuolemassa.