Kommentti: Syitä lähteä pakolaiseksi tulee yhä vain enemmän, eikä rajoja voi siksi sulkea – väestö kasvaa ja ilmasto-olot vaikeutuvat
EU-huippukokous sopi viime viikolla turvapaikkapolitiikan suunnista. Konkreettisina toimenpiteinä EU-johtajat esittävät turvapaikkakeskusten ja maihinnousupisteiden perustamista turvapaikanhakijoiden vastaanottamista varten.
Turvapaikkakeskukset tulisivat EU-alueelle, maihinnousupisteet myös Afrikan puolelle.
Helsingin Sanomien gallupin mukaan suomalaisten enemmistö kannattaa nimenomaan unionin ulkopuolisia turvapaikkakeskuksia. Euroopassa myös käydään jatkuvasti keskustelua, jossa vaaditaan pakolaisongelmien ratkaisemista muualla, kuin ottamalla pakolaisia omaan maanosaan.
Juurisyihin pitääkin puuttua. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tarve pakolaiseksi lähtemiseen ja turvapaikanhakuun saataisiin poistettua kokonaan. Päinvastoin, syitä paeta tulee olemaan yhä vain enemmän ja yhä useammalla. Humanitäärisistä syistä Eurooppakaan ei voi sulkea rajojaan.
Pakolaisvirtoihin varautuessa katseet kohdistuvat erityisesti Afrikan mantereelle. Afrikan väestömäärä tulee YK:n ennusteiden mukaan nelinkertaistumaan vuosisadan loppuun mennessä ja samalla maanosa kärsii ilmastonmuutoksesta todennäköisesti enemmän kuin muut maanosat.
Perinteisesti pakolaiseksi on lähdetty väkivallan pelossa. Viime vuodet ovat olleet korostetusti väkivallan, terrorismin ja sotien aikaa esimerkiksi Syyrian sodan, Isisin, Boko Haramin ja etnisten konfliktien myötä. Pakolaisuuteen ja siirtolaisuuteen alkavat kuitenkin vaikuttaa yhä enemmän muutkin syyt, eniten ilmastonmuutos.
Vaikeintahan pakeneminen on itse pakolaiselle, joka joutuu lähtemään kotiseudultaan.
Väestö lisääntyy ja sitä mukaa myös ruoan tarve tulee kasvamaan. Vaikkei lämpimissä maissa pakkasen puolella juuri koskaan käydäkään, eivät olosuhteet viljelylle tule ainakaan paranemaan. Kuumuus ja kuivuus voivat tehdä viljelystä ja elämisestä mahdotonta monella alueella. Kasvilajikkeita voi jalostaa ja kastelukanavia kaivaa, mutta jatkuvasti porottava aurinko voi voittaa parhaatkin ihmisen innovaatiot. Ilmastonmuutos aiheuttaa myös yllättäviä säätilan vaihteluita.
Afrikan väestö on jo nyt maailman nuorinta. Kasvava, jopa moninkertaistuva väestö tulee olemaan Afrikassa korostetun nuorta muun maailman vanhetessa. Kaikille ei löydy paikkaa olemassaolevista rakenteista, joten liikkeelle on lähdettävä. Nuorilla on mahdollisuudet ja tarvittavaa jaksamista liikkeelle lähtemiseen.
Massamuutot voivat lisätä myös konfliktien uhkaa. Ulkoasiainministeriön tietojen mukaan vuoteen 2050 mennessä ilmastopakolaisia voi olla 50 miljoonasta miljardiin. Useimmat arviot liikkuvat ministeriön mukaan noin 200 miljoonassa. Näin suuren väkimäärän liikkuminen voi aiheuttaa konflikteja, varsinkin jos ruoasta, vedestä ja muista elintarpeista on pulaa.
Tällä hetkellä Afrikan väestö pakkautuu maanosan kaupunkeihin. Tämä on monessa kaupungissa johtanut slummiutumiseen. Kaupungit eivät kykene tarjoamaan tarvittavaa elintasoa kaikille. Jos kaupungit ylikuormittuvat tulevaisuudessa vielä moninkertaisesti, on erittäin todennäköistä, että väestö lähtee Afrikan kaupungeista muihin maanosiin.
Liikettä tulee yhä enemmän ja erilaisempaa. Maailman on osattava sopeutua siihen. Ja vaikeintahan pakeneminen on tietysti itse pakolaiselle, joka joutuu lähtemään kotiseudultaan.
Afrikka on luonnonvaroiltaan rikas maanosa. Potentiaalia omatoimiseen elintason kohottamiseen olisi. Paikallisten näkökulmasta ongelma vain on se, että globaalit yritykset kahmivat hyödyt itselleen, eikä paikan päälle jää kuin kulutetun luonnon ongelmat.
Globaali kapitalismi johtaa alueilla tapahtuvan tuotannon erikoistumiseen. Laajat alueet, joilla tehotuotetaan jotain yhtä tiettyä tuotetta, kuten hedelmiä, kahvia, teetä tai mitä tahansa, valjastetaan palvelemaan kokonaisuudessaan tätä yksipuolista tuotantoa. Lähijärven vesi voidaan käyttää plantaasien kasteluun ja pelloilta pois valuvat lannoitevedet sekoittavat alueen ekosysteemiä vielä lisää. Torjunta-aineet ovat asia erikseen. Kaivostoiminta taas voi myllätä maaperän vielä perusteellisemmin.
Globaalien yritysten investoinneilla voidaan toisaalta myös parantaa kehittyvien maiden taloutta ja oloja. Luonnonvaratkin voivat jäädä alueiden pienviljelijöiden ja -kalastajien käyttöön reilulla kehitys- ja kauppapolitiikalla. Monipuolinen elinkeinorakenne mahdollistaa kotiseudulle jäämisen useammille.
Sekä uhkia että mahdollisuuksia on. Näyttää kuitenkin siltä, että uhkia Afrikan kasvavan väestön hyvinvoinnille on ilmastonmuutoksen myötä enemmän kuin mahdollisuuksia. Euroopankin tulee miettiä yhä tarkemmin, miten vastaanottaa ja auttaa suuria joukkoja kuumuutta, kuivuutta ja nälkää pakenevia ihmisiä. Rajoja tuskin voi sulkea.
