Turvapaikkahakemusten käsittelyruuhka ei vääristänyt lopputulosta – Migrin selvitys kehottaa varautumaan hakijamäärän uuteen äkkinousuun

Suomen tiukassa ruuhkatilanteessa tekemät turvapaikkapäätökset saavat kokonaisuutena sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) hyväksynnän.

– Viimeisten kolmen vuoden aikana saapuneiden yli 40 000 hakemuksen tasolla ei näytä vallitsevan systemaattista virhettä, joka tuottaisi eri päätöksiä kuin lakiin kirjatut kansainvälisen suojelun kriteerit edellyttävät, Mykkänen sanoo.

Sisäministeri sai arvionsa tueksi tuhdisti lisätietoa, kun Maahanmuuttovirasto (Migri) julkaisi torstaina sisäisen selvityksensä siitä, miten turvapaikanhakijoita on kohdeltu.

Vuonna 2015 Suomessa koetusta jyrkästä turvapaikanhaun piikistä ei selvitty ongelmitta tai virheittä, Migri myöntää.

– Nyt tehdyn selvityksen mukaan virheet eivät kuitenkaan olleet (hakemusten) lopputulosten kannalta ratkaisevia, tähdentää Migrin johtaja Hanna Helinko.

Migrin ylijohtaja Jaana Vuorio puolestaan arvioi, että viime vuosina kuullut väitteet Suomen turvapaikkamenettelyn romahtamisesta ovat liioittelua.

– Migrin näkemys on, että meillä oli tässä asiassa selviä laatupuutteita ja ne täytyy korjata.

Paineita käsittelyn nopeudessa asettaa sisäministeriö. Se odottaa, että Migri pystyy tekemään turvapaikkapäätöksen maksimissaan puolessa vuodessa.

Migrin tilannekatsaus myös varoittaa, että Suomen on syytä varautua turvapaikanhakijoiden määrän uuteen äkkinousuun.

Selvityksen mukaan on varmistettava, että turvapaikkakäsittely toimii, vaikka hakijamäärät kasvaisivat.

– Nyt järjestelmä on ehkä liiankin hajautettu, Vuorio katsoo.
Maahanmuuttovirasto ehdottaa, että turvapaikkahakemusten vireillepano voitaisiin keskittää muutamalle poliisilaitokselle. Nämä poliisilaitokset erikoistuisivat turvapaikka-asioihin.

Migrin raportti myöntää, että tulkkausten laadussa ja oikeellisuudessa ei ole systemaattista seurantaa Suomessa.

Sitä pitää selvityksen mukaan kehittää, erityisesti turvapaikka-asioissa tulkkauksen laatu on kriittinen tekijä.

– Samoin meidän on varmistettava, että haavoittuvassa asemassa olevat turvapaikanhakijat pystytään tunnistamaan, Mykkänen lisää.

Sisäministeri linjasi torstaina Helsingin Sanomissa , että Suomen ja muiden EU-maiden tulisi kasvattaa ottamiensa kiintiöpakolaisten määrää.

Samalla tulisi hänen mukaansa tiukentaa EU:n ulkorajojen valvontaa niin, että turvapaikanhakijoiden tulo esimerkiksi Välimeren yli saataisiin vähenemään.

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin arvosteli kesäkuun alussa, ettei Maahanmuuttoviraston käytäntö käännytyspäätöksissä turvaa lapsen oikeuksia.

Sakslin kritisoi sitä, että virasto ei tee omaa päätöstä lapselle, joka on syntynyt perheen saaman käännytyspäätöksen jälkeen.

Migrin selvitys painottaakin, että turvapaikkaa hakevat lapsiperheet tarvitsevat erityistä tukea ja heillä on erityisiä tarpeita.

Jo vastaanottovaiheessa pitää huomioida paitsi alaikäiset yksin tulleet hakijat, myös perheiden mukana olevien lasten tarpeet.

Lisäksi turvapaikanhakijan informointia pitää parantaa niin, että hän tietää, mitä häneltä odotetaan ja mitkä hänen oikeutensa ja velvollisuutensa ovat.

Vuosina 2015–2018 Maahanmuuttovirasto on käsitellyt ja ratkaissut runsaat 44 300 turvapaikkahakemusasiaa. Hakijat olivat kotoisin yhteensä 131 maasta.