Lukijalta: Varusmiespalvelus on osa Suomen puolustusmenoja ja tulisi huomioida Natossa

Suomi on nyt täysivaltainen Naton jäsen, ja keskustelu puolustusliiton rahoituksesta käy vilkkaana. Natossa jäsenmailta odotetaan vähintään kahden prosentin osuutta bruttokansantuotteesta (BKT) puolustusmenoihin.

Suomen kohdalla tämä herättää kysymyksen: miksi varusmiespalveluksen tuottamaa panosta ei voitaisi huomioida osana tätä laskelmaa? Suomi on harvoja Naton jäsenmaita, joissa on laajamittainen asevelvollisuus.

Joka vuosi noin 20 000 nuorta miestä ja naista suorittaa varusmiespalveluksen, ja näin vuosittain kertyvän reservin koko on huomattavan suuri. Tämä tarkoittaa valtavaa panostusta puolustukseen – ei vain rahallisesti, vaan myös kansalaisten ajankäytön ja työpanoksen näkökulmasta.

Asevelvollisuuden ylläpito vaatii merkittäviä resursseja, mutta se myös tuottaa Suomelle edullisesti suuren ja nopeasti liikekannalle pantavan puolustusvoiman. Jos Suomi käyttäisi pelkästään ammattiarmeijaa, kustannukset olisivat moninkertaiset.

Monet Nato-maat nojaavat kalliisiin palkka-armeijoihin, ja niiden puolustusmenot nousevat sen mukaisesti. Suomi sen sijaan varmistaa uskottavan puolustuksensa asevelvollisuuden kautta. On perusteltua, että Naton puolustusmenolaskelmissa huomioitaisiin myös varusmiesjärjestelmä.

Esimerkiksi palvelukseen käytettyjen henkilötyövuosien ja koulutuksen arvo voitaisiin laskea osaksi Suomen puolustusmenoja. Tämä ei vähentäisi Suomen todellisia panostuksia, mutta antaisi oikeamman kuvan siitä, kuinka merkittävästi Suomi jo panostaa maanpuolustukseen.

Suomen ei tule jäädä vain maksajan rooliin, vaan sen on aktiivisesti edistettävä Nato-keskustelussa asevelvollisuuden huomioimista osana puolustusbudjettia. Suomen ainutlaatuinen puolustusratkaisu on vahvuus, ei heikkous – ja sen pitäisi näkyä myös Natossa.

Aku Eronen
Myrskylä


Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/