Sipilä jättää portin auki kokoomuksen toiveelle – kaupungit hamuavat työllisyys- ja yrityspalveluita maakunnilta

Hallituksessa tuskin löytyy täyttä tukea kokoomuksen ajatukselle antaa useammalle kaupunkiseudulle lupa järjestää tulevaisuudessa työllisyys- ja yrityspalvelut itse.

Hallitus on jo aiemmin sopinut osana maakuntauudistusta pääkaupunkiseudulle erityisratkaisun, jonka mukaan kasvupalveluiden eli työllisyys- ja yrityspalveluiden järjestäjä saa olla kuntayhtymä maakunnan sijaan.

Valtionvarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi Helsingin Sanomille, että hän toivoo vastaavaa järjestelyä harkittavan myös muille kaupunkiseuduille.

Keskustassa suurten kaupunkiseutujen erillisratkaisuihin suhtaudutaan äärimmäisen varauksellisesti, mutta pääministeri Juha Sipilä (kesk.) raotti tänään ovea uudelleenharkinnalle.

– Meillähän on eduskunnassa jo tämä varsinainen maakuntalaki, mutta kasvupalvelujen osalta sehän on auki. Ilman muuta siinä pitää nyt sitten miettiä, Sipilä sanoo STT:lle.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on todennut syyskuussa Kuntalehdelle, että järjestämisvastuun laajentaminen ei ole todennäköistä.

STT:n tietojen mukaan hallituksessa oleva sininen eduskuntaryhmä ei haluaisi enää keskustella uudelleen asiasta, vaan pitää kiinni maakuntien järjestämisvastuusta ja pääkaupunkiseudun erityisratkaisusta.

Moni Suomen suurimmista kaupungeista haluaisi järjestää työllisyys- ja yrityspalvelut itse. Tänään julkaistujen kuntien lausuntojen perusteella esimerkiksi Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä ja Lahti kritisoivat eri tavoin hallituksen suunnitelmaa siirtää nämä palvelut maakuntien vastuulle.

Moni kaupungeista arvioi, että laki ei huomioi suurten kaupunkien merkitystä ja roolia. Esimerkiksi Jyväskylä toteaa lausunnossaan, että ”kaupungin osalta maakunnan elinvoiman edistämisen vastuu ja toimenpiteet voivat olla korkeintaan täydentäviä, eivät korvaavia.”

–Jyväskylä käytti vuonna 2016 yli 20 miljoonaa euroa työllisyyspalveluihin (oma toiminta ja työmarkkinatuen kuntaosuus). Tämän pitäisi riittää perusteluksi sille, miksi työllisyyden hoito halutaan kaupungin omiin käsiin, lausunnossa todetaan.

Sipilä sanoo, että lausuntokierrokselta tuli ”paljon palautetta”.

– Avoimin mielin tämä kysymys nyt katsotaan sitten yhdessä, Sipilä sanoo.

Kokoomuksen vastarinnan taustalla on vaikutusvaltainen Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.), joka isännöi huomenna Suomen 21 suurimman kaupungin tapaamista Helsingissä.

Osin taustalla on myös kaupunkien ja maakuntien harvemmin asuttujen seutujen valtataistelu, joten kyse ei ole suoraan työttömän ja yritysten palveluiden tehokkaimmasta järjestäjästä. 

Muissa hallitusryhmissä myös epäillään, että osin kyse on maakuntauudistuksen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapauden ristivedosta.

Keskusta haluaa viedä maakuntauudistuksensa maaliin ja kokoomus puolustaa perustuslakivaliokunnan hidastamaa valinnanvapautta, jota koskeviin neuvotteluihin puolue voi saada maakuntauudistusta avaamalla neuvotteluvaltteja.

Vapaavuoren mukaan kansainvälinen kilpailu on menossa yhä enemmän kaupunkien ja kaupunkiseutujen väliseksi. Hänen mukaansa kaupunkien pitäisi voida tehdä kokonaisvaltaista elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaa, jossa kokonaisuus olisi niiden käsissä.

Työllisyys- ja yrityspalveluiden järjestämisvastuun laajentamista erillisratkaisuilla muille kaupunkiseuduille voi kuitenkin olla vaikea perustella perustuslain näkökulmasta.

– Voi helposti tulla perustuslakikysymyksiä, jos tällaisia eriytyviä ratkaisuja on paljon. Siinä täytyy olla sellainen yksinkertainen, selkeä ratkaisu myös tähän kysymykseen, että se käytännössä toimii, Sipilä arvioi.

Vaikka kaikki hallitusryhmät eivät haluaisi koskea kasvupalveluiden järjestämisvastuuseen, lakiesitys kaipaa vielä hiomista. Alkuperäisen esityksen mukaan maakunnat eivät saa tuottaa työllisyys- ja yrityspalveluita itse, mutta ehdottoman kiellon löysääminen on yhä harkinnassa.