Liberaalit ja oikeistopopulistit veivät miljoonia ääniä Merkeliltä
Saksan liittopäivävaalit päättyivät sunnuntaina liittokansleri Angela Merkelin torjuntavoittoon.
Kristillisdemokraatit säilyivät rajusta tappiostaan huolimatta liittopäivien suurimpana puolueena ja Merkel saa neljännen kauden liittokanslerina.
Vaalien suurimpia voittajia olivat oikeistopopulistinen AfD ja liberaalipuolue FDP.
Ensimmäisten analyysien mukaan kristillisdemokraatit menettivät miljoona äänestäjää AfD:lle ja vielä enemmän FDP:lle. Merkelin puolue vuoti siis näissä vaaleissa moneen suuntaan.
AfD jäi vielä neljä vuotta sitten viiden prosentin äänikynnyksen alapuolelle mutta sai nyt 12,6 prosenttia äänistä. Näin se nousi maan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi.
AfD:n voitossa on paljon samoja piirteitä kuin perussuomalaisten jytkyssä vuoden 2011 vaaleissa.
Molemmat ratsastivat maahanmuuton vastustamisella ja osasivat kanavoida kansalaisten kyllästymisen vanhoihin puolueisiin.
Yhteistä oli myös se, että sekä AfD että perussuomalaiset saivat miehet liikkeelle. AfD:n kannatus miesten keskuudessa oli jopa 15 mutta naisten keskuudessa vain10 prosenttia.
Nähtäväksi jää, yhdistääkö puolueita myös puolueen hajoaminen muutaman vuoden kuluessa.
Esimakua saatiin jo maanantaina, kun AfD:n vaalikampanjassa syrjään sysätty puheenjohtaja ilmoitti, ettei liity puolueen liittopäiväryhmään.
FDP:n voitto onkin hyvä uutinen myös Suomen Keskustalle, joka kuuluu samaan eurooppalaiseen viiteryhmään.
Vaalien toinen suuri voittaja oli FDP, joka teki komean paluun liittopäiville uuden parlamentin neljänneksi suurimpana puolueena. Sen kannatus nousi 10,7 prosenttiin.
Tämä on FDP:n paras tulos sitten vuoden 1990, jolloin Saksassa järjestettiin ensimmäiset vaalit maan yhdistymisen jälkeen.
FDP:n puheenjohtaja Christian Lindner määritti kiitospuheessaan sunnuntai-iltana selkeästi puolueen paikan. FDP kuuluu poliittiseen keskustaan.
FDP:n voitto onkin hyvä uutinen myös Suomen Keskustalle, joka kuuluu samaan eurooppalaiseen viiteryhmään.
FDP vaatii keskustan tavoin EU:n jäsenmailta tiukkaa talouskuria ja sopimusten noudattamista. Yhteistä on myös kriittinen suhtautuminen yhteisvastuiden kasvattamiseen EU:ssa.
Merkelillä on edessään vaikeat hallitusneuvottelut, sillä sodanjälkeisen historian huonoimman tuloksensa tehneet sosiaalidemokraatit ilmoittivat heti vaalituloksen selviämisen jälkeen jäävänsä oppositioon.
Näin Merkel joutuu etsimään uudet kumppanit saadakseen kokoon enemmistöhallituksen.
Jos ja kun sosiaalidemokraattien kanta ei muutu, Merkel joutuu turvautumaan niin sanottuun Jamaika-koalitioon, jossa olisivat mukana kristillisdemokraatit, FDP ja vihreät.
Koalition nimi tulee kolmen puolueen tunnusväreistä, jotka ovat samat kuin Jamaikan lipussa: musta, keltainen ja vihreä.
Ennen vaaleja Suomessakin ennakoitiin, että Merkel ja Ranskan uusi presidentti Emmanuel Macron lähtisivät radikaalisti uudistamaan Euroopan unionia vaalien jälkeen.
Kristillisdemokraattien tappio ja FDP:n nousu hillitsevät nyt kaikkein villeimpiä hankkeita.
Suomen hallituksen EU-linja osoittautuukin tässä tilanteessa varsin kestäväksi.
Uusia askelia unionin syventämisessä voidaan harkita vasta sen jälkeen kun nykyiset jäsenmaat laittavat taloutensa kuntoon ja toteuttavat jo tehdyt päätökset.
Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen nosti esiin tärkeän seikan omassa vaalianalyysissään.
Saksan vaalitulos kiirehtii yhteisen eurooppalaisen maahanmuuttopolitiikan kehittämistä.
Vanhanen on oikeassa. Ilman jäntevää yhteistä linjaa luvassa on yhä uusia maahanmuuttovastaisten puolueiden jytkyjä ympäri Eurooppaa.