Keskustamepit kiittelevät äänestystulosta: "Työvoitto, iso helpotus ja palkinto pitkäjänteisestä vaikuttamisesta"

Keskustan europarlamentaarikot Hannu Takkula ja Anneli Jäätteenmäki kiittelevät kilvan Suomelle myönteistä EU-parlamentin päätöstä kestävän metsänhoidon ja hiilinielujen tulevaisuudesta.

LULUCF-äänestyksessä meni läpi suomalaisten ajama ja osaltaan myös räätälöimä muutosehdotus, jonka mukaan jäsenmaiden tulevaa metsien käyttöä ei sidota tiettyihin vertailuvuosiin tai menneisyyden hakkuiden intensiivisyyteen.

Hannu Takkulan pitää tulosta suomalaisten työvoittona, jossa pitkäjänteinen vaikuttaminen palkittiin.

– Tämä on suuri helpotus. Täysistunnon äänestys on osoitus siitä, että pitkäjänteinen vaikuttamistyö Brysselissä voi sittenkin tuottaa tulosta, vaikka sitä joskus epäillään, hän muistuttaa.

Takkulan mukaan suomalaiset välittivät asiallista tietoa kestävästä metsänhoidosta ja hiilinieluista yhdessä rintamassa kiitettävästi lukuun ottamatta vihreän laidan meppejä, jotka vetivät omaa linjaansa.

– Metsillä on jäsenmaille erilainen merkitys. Löysimme onneksi Ruotsin ja Tanskan kanssa yhtenäisen linjan. Saimme vietyä Eurooppaan viestiä siitä, että metsät oikein hoidettuina todella ovat hiilinieluja ja pitkässä juoksussa vähentävät päästöjä.

– Poliitikkojen lisäksi myös ministeriöt, virkamiehet ja sidosryhmät ansaitsevat tunnustuksen aktiivisesta työstä, hän kommentoi.

Kovia kavereita oli vastassa, mutta Torvalds onnistui neuvottelemaan viime hetkillä kompromissin.

Europarlamentaarikko Hannu Takkula

Erityiskiitoksen Hannu Takkula haluaa jakaa ALDE-ryhmän neuvottelijana toimineelle suomalaismeppi Nils Torvaldsille, joka oli ratkaisun löytymisessä keskeisessä asemassa.

– Kovia kavereita oli vastassa, mutta Torvalds onnistui neuvottelemaan viime hetkillä kompromissin. Sen ansiosta myös osa metsien käyttöön epäilevästi suhtautuvista mepeistä saatiin kompromissiehdotuksen taakse. Kyseinen muutosehdotus hyväksyttiin äänin 365-310.

Takkulan mukaan parlamentin päätös on linjassa maatalousvaliokuntien ja teollisuusvaliokuntien lausuntojen kanssa, joita ympäristövaliokunta ei ollut mietinnössään aiemmin kuullu.

Parlamentin täysistunto hyväksyi maininnan myös siitä, että metsien tulee pitkällä aikavälillä kasvaa enemmän kuin niitä hakataan.

– Tämä kirjaus vastaa Suomessa jo vuosikymmenien ajan toteutettua kestävää metsänhoitoa. Ajatuksen kirjaaminen mietintöön oli ratkaisevaa kompromissin löytymiseksi ympäristövaliokunnan raportoija Norbert Linsin kanssa, hän huomauttaa.

Suomelle edullinen päätös on samalla suuri helpotus myös metsäteollisuuden ja biotalouden kannalta.

– Voi sanoa että se pelasti osaltaan myös suomalaisen biotalouden. Meillä on paljon isoja hankkeita, kuten esimerkiksi Kemiin tehdasta kaavaileva Kaidi, jotka ovat odottaneet juuti tällaista päätöstä. Nyt niiden toteuttamiselle ei pitäisi ola ainakaan ilmastopoliittisia esteitä, hän muistuttaa.

Hävinneessä esityksessä lisääntynyt metsänkäyttö olisi ollut aina laskennallinen päästö.

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki

Toinen keskustalaismeppi Anneli Jäätteenmäki on Takkulan kanssa yhtä mieltä pitkäjänteisen lobbauksen merkityksestä.

– Suomalaistoimijoiden pitkäjänteinen vaikuttamistyö todellakin palkittiin, kun parlamentti arvotti tärkeämmäksi kestävän metsänhoidon periaatteiden noudattamisen, hän iloitsee.

Jäätteenmäki sanoo olevansa erityisen tyytyväisen siitä, että parlamentin enemmistö ei hyväksynyt jäsenmaita eriarvoistavaa komission ja ympäristövaliokunnan esitystä.

– Äänestyksessä hävinneessä esityksessä metsänkäyttöä olisi verrattu tiettyihin vuosiin. Lisääntynyt metsänkäyttö olisi ollut aina laskennallinen päästö. Tämä olisi ollut epäreilu lähtökohta sen takia, että eri maat ovat vertailuvuosien aikana käyttäneet metsävarojaan suhteellisesti eri määrän.

Äänestuloksen merkittävyyttä korostaa Jäätteenmäen mukaan se, mitä toisenlaisesta lopputuloksesta olisi seurannut.

– Suomen osalta vertailuvuosien aikana metsien käyttö on ollut suhteellisesti pientä. Näin lisääntynyt metsänkäyttömme olisi laskettu päästöksi, vaikka todellisuudessa metsävaramme kasvavat ja metsät ovatkin hiilinieluja eivätkä päästölähteitä, hän selvittää.

Tuoreella päätöksellä on Jäätteenmäen mielestä mahdollista päästä alkuperäiseen tavoitteeseen päästöjen vähentämisestä.

– Pyrkimys on edelleen, että talousmetsien täytyy sitoa hiiltä enemmän kuin niiden käytöstä vapautuu ilmakehään.

LULUCF-asetuksen käsittely etenee seuraavaksi Euroopan komission, parlamentin ja neuvoston välisiin kolmikantaneuvotteluihin.