Hallituksen uusin esitys kiristyksistä paperittomien terveydenhuoltoon saa tyrmääviä arvioita
Hallituksen uusi versio lakiesityksestä, jolla halutaan rajoittaa paperittomien terveydenhuoltoa, sai lausuntokierroksella tyrmäävät arviot lukuisilta terveydenhuoltoalan toimijoilta.
Esitystä vastustavat esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Hus-yhtymä, Helsingin kaupunki, Lääkäriliitto, Suomen yleislääkärit GPF, Suomen sosiaali ja terveys ry Soste ja Suomen Punainen Risti.
Uudessa luonnoksessa muutoksia on tehty hoidon saamisen poikkeuksiin sekä esityksen tavoitteisiin ja kustannusarvioon. Lain perusperiaate on edelleen, että ilman oleskeluoikeutta maassa olevilla olisi oikeus vain kiireelliseen terveydenhuoltoon eli esimerkiksi akuuttiin päivystysapuun.
Välttämätön kiireetön hoito tulisi järjestää ”yksilölliseen lääketieteelliseen tarpeeseen, jos sen epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta henkilön terveydentilan tai vamman vuoksi taikka vakavasti vaarantaisi muun henkilön tai väestön terveyden”.
Tällä hetkellä paperittomat saavat kiireellisen hoidon lisäksi myös välttämätöntä hoitoa, kuten hoitoa pitkäaikaissairauksiin.
Paperittomille lapsille tarjottaisiin edelleen tarvittavat terveydenhuollon palvelut saman laajuisina kuin hyvinvointialueen asukkaille. Lisäksi raskaana oleville naisille myönnettäisiin raskauteen liittyvät terveyspalvelut.
Useat lausunnonantajat kiittelevät, että raskauteen ja synnytykseen liittyvät terveyspalvelut sekä lasten palvelut turvataan.
– Etenkin pienten lasten terveydenhuollon toteutuminen edellyttää terveitä ja toimintakykyisiä huoltajia, mikä tulisi ottaa huomioon aikuisten hoito-oikeuden laajuutta arvioitaessa, Lääkäriliitto kuitenkin huomauttaa.
Useat lausujat epäilevät, että ehdotettu sääntely rikkoo perustuslakia. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin pitää ehdotusta ongelmallisena niin perus- kuin ihmisoikeuksien toteutumisen näkökulmasta.
– Pidän kyseenalaisena, turvaako ehdotettu sääntely perustuslain 19. pykälän mukaiset oikeudet eli kaikille kuuluvan ihmisarvoisen elämän edellytysten vähimmäistason, Sakslin sanoo lausunnossa.
THL:n mukaan esitetty sääntely vaarantaisi oikeutta välttämättömään huolenpitoon sekä oikeutta elämään ja sillä heikennettäisiin oikeutta riittäviin terveydenhuollon palveluihin.
Esitys on THL:n mielestä ongelmallinen myös yhdenvertaisuusperusoikeuden sekä ihmis- ja perusoikeuksien turvaamisvelvoitteen kannalta. Esityksestä ei THL:n mukaan löydy perusteluja joiden nojalla paperittomien ihmisten oikeuksien heikentäminen olisi perusteltua tai tarkoituksenmukaista.
Hallituksen esitys pelottaa terveysalan toimijoita myös käytännön näkökulmasta.
Hus-yhtymä toteaa lausunnossaan, että esityksen mukainen ”välttämätön kiireetön hoito” on terveydenhuollon lainsäädännössä täysin uusi määritelmä.
– Välttämättömän kiireettömän hoidon tarpeen arvioiminen käytännön potilastyössä hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla tulisi olemaan hyvin haastavaa.
THL on huolissaan, että välttämättömän tarpeen tulkinnanvaraisuuden arviointi johtaisi epäyhtenäisiin käytäntöihin ja yhdenvertaisuuden vaarantumiseen.
Sosten mukaan lakimuutos asettaisi hoitohenkilökunnan ammattieettisesti kestämättömiin tilanteisiin.
Samoilla linjoilla on yleislääkäreiden etujärjestö, joka on huolissaan siitä, että lääkärin tulisi tehdä arvio siitä mitä tapahtuu, jos potilaan välttämätöntä kiireetöntä hoitoa ei anneta muutaman viikon sisään.
– Tämä vaatii päätöksentekijältä ymmärrystä potilaan lähtömaan terveydenhuoltojärjestelmän tilanteesta ja aluekohtaisesta saatavuudesta. Tätä voidaan pitää käytännössä mahdottomana vaateena, johon voi mennä tunteja työaikaa jokaisen potilaan kohdalla, Suomen yleislääkärit GPF sanoo.
Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta toteaa, että terveydenhuollon ammattilaisten tehtäviin ei tule kuulua maassa oleskelun syyn arviointi.
– Kiireellisten ja välttämättömien palvelujen tarpeen tulee perustua lääketieteelliseen arvioon. Terveydenhuollon ammattihenkilöitä ei tule saattaa tilanteeseen, jossa heillä ei ole ammattietiikkansa vaatimalla tavalla mahdollisuutta hoitaa potilaita kliinisen arvion perusteella, lausunnossa vedotaan.
Myös Lääkäriliitto pitää ongelmallisena, jos sote-henkilöstö joutuu selvittämään potilaan maassa oleskelun syytä. Tämä vie myös aikaa varsinaiselta hoitotyöltä. Liitto sanoo, että lääkärin etiikan mukaan lääkärin tulee kohdella potilaitaan tasa-arvoisina, oikeudenmukaisesti ja syrjimättä.
Esityksen mukaan terveydenhuolto-oikeuksien rajaamisen tavoitteena on poistaa laittoman oleskelun kannusteita ja edistää laittomasti oleskelevien paluuta.
Lausujat huomauttavat, ettei terveyspalveluista maahanmuuton vetovoimatekijänä ole riittävää näyttöä. Esimerkiksi Maahanmuuttovirasto sanoo, ettei terveydenhuollon palveluihin pääsyllä ole viraston kokemuksen mukaan vaikutusta paluupäätökseen, eikä tästä ole viitteitä muualtakaan Euroopasta.
THL lisää, että vastaavasti Yhdysvaltojen kaltaisissa maissa, joissa terveyspalveluja on rajoitettu paperittomilta henkilöiltä, tämä ei ole estänyt paperittomien maahanmuuton jatkumista.
Esityksen mukaan sillä säästettäisiin arviolta 600 000 euroa hyvinvointialueille sairausvakuutuksesta maksettavia korvauksia, mutta arvioon todetaan liittyvän merkittävää epävarmuutta.
Esimerkiksi Husin ja Lääkäriliiton mukaan säästö häviäisi helposti, jos välttämätöntä hoitoa edellyttävien sairauksien annettaisiin edetä kiireellistä hoitoa edellyttäviksi. Tämä nostaisi kiireellisen hoidon ja erikoissairaanhoidon kustannuksia.
Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestön Sosten mielestä esityksen perustelut eivät vastaa esityksen tavoitteita. Järjestö toteaa, että jo esityksen perusteluista käy ilmi, että tähän mennessä toteutuneet käyntimäärät ja kustannukset eivät ole olleet merkittäviä.
– Tällä esityksellä ei ratkaista julkisen terveydenhuollon jonoja tai ruuhkia, tai saada merkittäviä säästöjä.