Ylessä vaaditaan päitä vadille
Politiikassa on omaksuttu parin viime vuosikymmenen aikana eroamisen kulttuuri. Myrskyn silmään joutunut poliitikko joutuu lopulta eroamaan.
Myös vaalitappion kärsinyt puoluejohtaja kokee yleensä saman kohtalon. Tehdään puolueessa sitten millaisia analyysejä tahansa tappion syistä, lopputulos on useimmiten se, että puoluejohtaja vaihtuu.
Media on levittänyt samaa erovaatimusten kulttuuria monille muillekin elämänaloille. Kun Suomen jääkiekkojoukkue pelasi muutaman ensimmäisen ottelun heikosti jääkiekon MM-kisoissa, kärkkäimmät toimittajat ehättivät jo vaatimaan päävalmentajan eroa.
Myös yrityspomot, jopa kulttuurilaitosten johtajat ovat saaneet tottua siihen, että vaikeuksien tullessa toimittajien ensimmäinen ja lähes ainoa kysymys on, aiotteko erota. Jos asianosainen ei tee johtopäätöksiä, hänen esimieheltään eli useimmiten hallituksen puheenjohtajalta kysytään, nauttiiko johtaja vielä luottamusta.
Nyt samaa näytelmää esitetään maan suurimmassa mediatalossa, yleisradiossa.
Professori Olli Mäenpää esitti maanantaina julkaistussa selvityksessään kriittisiä huomioita Ylen journalismin riippumattomuudesta Terrafame-jupakan valossa.
Mäenpää päätyi yksin samoihin johtopäätöksiin kuin Julkisen sanan neuvosto äänestämällä muutama viikko sitten. Yle taipui muuttamaan Terrafamea koskevaa uutisointiaan pääministeri Juha Sipilän painostuksesta.
Kun Mäenpään raporttia käsitelty Ylen kanavilla, toimittajat ovat toistuvasti kysyneet toimitusjohtaja Lauri Kiviseltä ja Ylen hallituksen puheenjohtajalta Thomas Wilhelmssonilta, nauttiiko päätoimittaja Atte Jääskeläinen vielä luottamusta. Vastaus on toistaiseksi ollut myönteinen.
Pelin henki kävi selväksi tiistaina, kun Ylestä lähtenyt toimittaja Jussi Eronen ja kaksi muuta toimittajaa julkistivat Ylestä tekemänsä kirjan. Eronen suositti sekä Jääskeläisen, Kivisen että Wilhelmssonin eroa.
On mielenkiintoista nähdä, päättyykö tämä prosessi samalla tavalla kuin ne yleensä tapaavat päättyä, Jääskeläisen vapaaehtoiseen eroon tai potkuihin. Se olisi varmasti helpoin ratkaisu Ylen johdolle.
Monet toimittajat näyttävät tosiaan uskovan siihen, että kaikki Ylen ongelmat ratkeaisivat yhden miehen erottamisella.
Monet toimittajat näyttävät tosiaan uskovan siihen, että kaikki Ylen ongelmat ratkeaisivat yhden miehen erottamisella.
Keskustelussa on kauan sitten unohdettu esimerkiksi sellainen pikkuseikka, että korkeimmat oikeusoppineet eivät löytäneet mitään moitittavaa pääministeri Sipilän osallistumisesta Terrafamea koskevaan päätöksentekoon valtioneuvostossa.
Ylen alkuperäisen Terrafame-uutisen perusteella kansalaisille syntyi epäily, että Sipilä oli suosinut sukulaisiaan. Jos asiaa nyt kysyttäisiin gallupissa, aika suuri osa vastaajista taitaisi olla edelleen samaa mieltä.
Mediakin voisi sentään joskus kysyä itseltään, että miten meni, noin omasta mielestänne?