PAM ja EK kiistelevät osa-aikaisten ylityökorvauksista
Osa-aikaista työaikaa tekevien ylityökorvauksista on syntynyt näkemysero työmarkkinaosapuolien välille. Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK tulkitsevat tuoretta EU-tuomioistuimen ratkaisua eri tavoin.
PAM katsoo, että saksalaista tapausta koskeva tuomio merkitsee, että osa-aikaisille pitää maksaa samat ylityökorvaukset kuin niille, jotka tekevät täyttä työaikaa ja että ylityökorvauksia pitäisi maksaa työsopimuksessa sovitun ylittävistä tunneista.
Kesällä annetussa päätöksessä tuomioistuin totesi, että osa-aikaisten työntekijöiden ylityökorvausten puute rikkoo osa-aikatyötä koskevaa direktiiviä. Lisäksi käytäntö katsottiin tasa-arvodirektiivin vastaiseksi, koska enemmistö osa-aikatyötä tekevistä on naisia.
PAM katsoo, että tuomiota pitää soveltaa myös Suomessa. Työaikalain mukaan osa-aikainen työntekijä saa yksinkertaisen korvauksen lisätyöstä, jos hän tekee tunteja yli työsopimuksensa tuntimäärän. Lisätunneiksi katsotaan yleensä 40 viikkotuntiin asti tehdyt tunnit, eikä niistä makseta ylityökorvauksia.
– Asia ei ole mitätön yksityiskohta. Vuonna 2023 osa-aikatyötä teki 402 000 suomalaista. Heistä pelkästään kaupassa ja matkailu- ja ravintola-alalla oli 107 900. Samoilla aloilla uusista työpaikoista noin 60 prosenttia oli osa-aikaisia. Jokaista heistä voi koskea nyt todettu tilanne, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo tiedotteessa.
Rönni-Sällisen mukaan PAM tavoittelee osa-aikaisten ylityökorvausten korjaamista kevään työehtosopimuskierroksella.
EK taas katsoo, että tuomioistuimen päätös ei sovellu Suomeen. EK:n asiantuntija Katja Miettinen kirjoittaa kommentissaan, että Saksassa on erilainen lainsäädäntö ja erilaiset säännöt ylityön teettämisestä kuin Suomessa.
– Saksassa työnantaja voi usein työehtosopimukseen tai yrityskohtaiseen sopimukseen perustuen määrätä työntekijälle ylitöitä ilman työntekijän suostumusta. Suomessa taas työaikalaki edellyttää, että ylityön teettämiseen tarvitaan aina työntekijän suostumus, eikä pakollista ylityötä ole, Miettinen toteaa.
EU-tuomioistuimen käsittelemässä tapauksessa kyse oli työantajan määräämästä ylityöstä.
– EU-tuomioistuimen ratkaisun taustatilanne tai sen oikeusohjeet eivät siis sovellu suomalaiseen lisä- ja ylityöjärjestelmään, Miettinen linjaa.
Miettisen mukaan osa-aikatyömahdollisuudet saattaisivat vähentyä tuntuvasti, jos työntekijöille pitäisi maksaa korotettua palkkaa aina kun työsopimuksen mukainen tuntimäärä ylittyy.
– Tulkinta johtaisi myös siihen, että kokoaikainen työntekijä saisi samasta työtuntimäärästä pienemmän palkan kuin osa-aikainen työntekijä, Miettinen huomauttaa.