Olipa taas mielenkiintoinen tutkimus
Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkaisi muutama päivä sitten uusimman kuntaranking-tutkimuksensa. Tulokset ovat mielenkiintoisia ja periaatteellisestikin merkittäviä.
Tutkimuksen mukaan yritysten näkökulmasta Suomen vetovoimaisin alue on Seinäjoen seutukunta. Sen jälkeen tulevat Turun ja Hämeenlinnan seudut.
Neljäs on Helsinki, sitten Rauman seutu, Vaasa, Tampere ja Salo. Joensuun, Jyväskylän, Ylä-Savon ja Kuopion seudut mahtuivat vielä 12 parhaan joukkoon.
Tulokset kertovat, että kaikkialla maassa voi ja kannattaa yrittää. Ja kertovatpa ne senkin, että vaikka julkisuudesta päätellen pääkaupunkiseutu on kaiken kehityksen ylivoimainen ykkönen, tässä kilpailussa se ei selvinnyt palkintosijoillekaan.
Yritysten mielestä kaikkialla maassa voi näköjään yrittää ja menestyä.
Erot eivät tosin ole suuret. Seinäjoen pistemäärä oli 72 ja kuudennen eli Salon vielä 65.
Huomattavaa on myös, että rankinglista elää kaiken aikaa. Vaikka Seinäjoki onkin ollut jo kolmessa vertailussa ykkönen, Turun seutu oli nyt toinen, vaikka edelliskerralla, vuonna 2015, vasta yhdeksäs.
Muutakin kiinnostavaa tuloksissa on kuin vain edellä kerrottu. Huomiota herättävät esimerkiksi Vaasan, Rauman ja Salon vahvat asemat. Myös Ylä-Savo, missä ei suuria keskuskaupunkeja ole, on yritysten näkökulmasta vetovoimaisempi kuin Kuopio, Oulu, Lahti tai Pori.
Ehkä tässäkin selvityksessä olisi ainesta myös niille muuttoliikeprofeetoille, joiden mielestä vain muutamalla suurella keskuskaupungilla ja niiden ympäristöillä on tulevaisuutta.
Yrityksissä näytetään oltavan toista mieltä. Niiden näkemykset noudattelevat pikemminkin suurista hankkeista kertovia uutisia, joita on saanut nyt kuulla vähän väliä.
Mikä parasta, näissä uutisissa ei ole kyse julkisen vallan töistä vaan hankkeista, jotka rahoitetaan yksityisin varoin. Lisäksi ne tähtäävät yleensä vientiin, mikä tuo kansakunnalle aitoa vaurautta.
Maakuntia ja keskittämisen vastustajia EK:n tutkimus kannustaa. Työ kotiseudun tulevaisuuden hyväksi maksaa vaivan.
Maakuntien sanomalehdissä onkin käsitelty kuntaranking-selvitystä runsaasti. Melkein huomiota herättävää on sen sijaan ollut, että pääkaupungin valtalehti Helsingin Sanomat ei ole kertonut asiasta riviäkään.
Ovatko tutkimuksen tulokset olleet vääriä vai onko ajateltu vain, että mitäpä sitä jotakin Seinäjokea kehumaan?