Ylioppilastodistuksen painoarvoa opiskelijavalinnassa lisätään
Korkeakoulut valmistelevat ensi vuoden aikana suositukset ylioppilastutkinnon yhteisiksi pisteytysmalleiksi yhdessä Ylioppilastutkintolautakunnan kanssa, esittää opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä.
Pisteytysmalleja on tarkoitus käyttää uudistetussa opiskelijavalinnassa, jonka tulee työryhmän esityksen mukaan perustua pääsääntöisesti toisen asteen koulutuksen aikana hankittuun osaamiseen.
Tämä tarkoittaa käytännössä siirtymistä perinteisistä pääsykokeista todistusvalintoihin. Esityksen mukaan vuoteen 2020 mennessä pääosa opiskelijoista valitaan toisen asteen koulutuksen todistusten perusteella ja valtaosin ylioppilastutkinnon koetuloksien perusteella.
Tällä hetkellä yo-kokeen arvosanaa voi nostaa kerran. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sanoo toivovansa, että tulevaisuudessa uusintamahdollisuuksia olisi enemmän.
Toisen asteen koulutuksen ja yo-tulosten lisäksi korkeakoulujen tulisi toissijaisena vaihtoehtona tarjota riittävästi muita osaamisen näyttömahdollisuuksia, esimerkiksi avoimiin kursseihin perustuen.
Yliopistot lisäksi luopuvat pitkää valmentautumista vaativista opiskelijavalinnoista vuoteen 2018 mennessä.
–Opiskelijavalintojen uudistamisesta on Suomessa puhuttu toistakymmentä vuotta. Meillä on muihin maihin verrattuna raskas ja monimutkainen järjestelmä. Nykymalli kuormittaa kohtuuttomasti, lisää tarpeettomia välivuosia ja ohjaa nuoria käyttämään kalliita valmennuskursseja, joihin kaikilla ei ole varaa, Grahn-Laasonen sanoo.
Työryhmä esittää erilaisia vaihtoehtoja, joiden avulla ylioppilastutkinnon arvosanat erottelisivat hakijoita riittävästi.
Tutkinnon erottelukykyä voidaan esityksen mukaan parantaa esimerkiksi ottamalla valinnoissa käyttöön koekerran pisterajoista ja kokelaan pisteistä laskettu desimaali , joka tarkentaa arvosanaa.
Toinen mahdollisuus olisi laskea kullekin kokelaalle ja koesuoritukselle koekertaan liittyvä prosenttiluku, joka kertoo kuinka suuri osa kirjoittaneista on saanut kokeessa tätä vähemmän pisteitä.
Myös tietoa kokelaan suorittamien valtakunnallisten kurssien määrästä voitaisiin hyödyntää.
Pääsykokeita, haastatteluita ja ennakkotehtäviä pitäisi esityksen mukaan käyttää vain sellaisissa tilanteissa, joissa ylioppilastutkinto ei kerro riittävästi valinnan kannalta olennaista tietoa.
Esimerkiksi taide- ja kulttuurialoilla tarvitaan erilaisia näyttötehtäviä, kuten soittokokeita.
Työryhmä luovutti esityksensä Grahn-Laasoselle tänään.
Ministeri nimitti työryhmän toukokuussa. Sen tavoitteena on ollut laatia toimenpiteitä, joilla ylioppilastutkintoa voisi hyödyntää paremmin korkeakouluvalinnoissa.
Hallitus linjasi ohjelmassaan, että korkeakoulujen olisi uudistettava valintakoemenettelyjään tarpeettomien välivuosien vähentämiseksi ja opintojen aloituksen aikaistamiseksi.