Hoitajien syyllistäminen ja leimaaminen kismittää Tehyä

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo ei hyväksy koko hoitohenkilökunnan syyllistämistä ja leimaamista.

Keskustelu potilaiden huonosta kohtelusta ryöpsähti pari viikkoa sitten, kun helsinkiläinen lääkäri kertoi Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa saaneensa tylyä kohtelua Malmin sairaalan päivystyksessä.

Vesivalo korostaa hoitajien tekevän erittäin arvokasta työtä usein kovan paineen alla ja tilanteissa, joissa on riittämättömät resurssit. Hoitajia on usein liian vähän ja työoloissa on puutteita.

– Monet sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kokevat, että he eivät pysty kiireen ja tiukentuvien resurssien vuoksi hoitamaan potilaita niin hyvin kuin he haluaisivat, Vesivalo sanoo.

Tehy huomauttaa päivystystyön olevan ennustamatonta, kun äkillisesti sairastuneet ja vammautuneet potilaiden täytyy hoitaa oikeaan aikaan ja päätöksiä tulee tehdä nopeasti.

Lisäksi hoitohenkilökunta kohtaa sekä potilaan että omaisten hädän. Potilasmäärät vaihtelevat suuresti ja potilaat ovat eri ikäisiä. Työ on fyysisesti ja henkisesti kuormittavaa.

Tehyn järjestötutkimuksen mukaan joka kolmas tehyläinen on kohdannut väkivallan uhkaa tai väkivaltaa työssään. Erityisesti haastavia tilanteita on juuri päivystyksessä.

– Moni hoitaja kokee, että vaikka asiakastilanteessa tekisi kuinka hyvää työtä, niin seurauksena voi olla päälle käymistä, nimittelyä tai jopa tappouhkauksia, Vesivalo sanoo.

Seurauksena voi olla päälle käymistä, nimittelyä tai jopa tappouhkauksia.

Järjestötutkimuksen mukaan melko suuri osa hoitohenkilöstöstä arveleekin, ettei jaksa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan töissä työuran loppuun asti.

Kaikkiaan 42 prosenttia vastanneista on tätä mieltä.  Myös houkutus siirtyä töihin kokonaan muille aloille on yleistä.

– Monet hoitajat kokevat olevansa puun ja kuoren välissä. He ovat kyllä ylpeitä omasta ammatistaan ja haluavat tehdä työnsä hyvin, mutta käytännön työelämässä koettu kiire ja riittämättömät resurssit johtavat tilanteisiin, joissa äärirajoilla työskentelevät hoitajat yrittävät vain selviytyä työpäivästä, Vesivalo toteaa.

Potilaiden kokema huono kohtelu täytyy selvittää tapauskohtaisesti, Vesivalo korostaa.

Näissä tilanteissa hän ohjaa käyttämään potilasasiamiestä tai tekemään kantelun.

Tehy muistuttaa, että potilaat saavat Suomessa pääosin hyvää hoitoa, ja vaativaa työtä tekevät sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ovat hyvin koulutettuja.

– Alalle hakeutuvien on oltava soveltuvia hoitotyöhön, mikä tulee varmistaa soveltuvuustestein, Vesivalo sanoo.