Kysely: Suomen venäjänkielisistä 13 prosenttia hyväksyy suoraan Venäjän sotatoimet Ukrainassa

Ukrainan sota

Suomessa asuvista venäjänkielisistä 13 prosenttia hyväksyy suoraan Venäjän sotilaalliset toimet Ukrainassa, ilmenee Cultura-säätiön selvityksestä. Näin ajattelevia on kuitenkin tätä enemmän, arvioi säätiön asiantuntija.

– Avoimien kommenttien perusteella voi sanoa, että valitettavasti Venäjän toiminnan oikeuttavien määrä on suurempi kuin kyselyn tulokset antavat ymmärtää, sanoo Cultura-säätiön johtava asiantuntija Eilina Gusatinsky STT:lle.

Suomen venäjänkieliset 2024 -selvitykseen vastanneista 15 prosenttia ei osannut sanoa, pitääkö Venäjän sotilaallista toimintaa Ukrainassa oikeutettuna, ja 6 prosenttia ei halunnut vastata kysymykseen.

Useat heistä ajattelevat, että totuutta asioiden todellisesta laidasta ei voi tietää, kerrotaan selvityksessä. Keskeinen ilmiö näyttää myös olevan irtisanoutuminen aiheen seuraamisesta, ajattelemisesta tai siitä keskustelemisesta.

Kyselyyn vastasi tuhat 20–85-vuotiasta Suomessa asuvaa venäjänkielistä ihmistä. Cultura-säätiö toteutti selvityksen yhteistyössä tutkimusyhtiö Innolink Groupin ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa. Säätiö edistää venäjänkielisten kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.

Yksi vastanneista esimerkiksi sanoo avoimessa kommentissaan näin: ”Vastustan sotatoimia, mutta ymmärrän, että (Venäjän presidentti Vladimir) Putin halusi länsimaiden olevan luottamuksensa arvoinen ja Ukrainan olevan puolueeton, joten en tiedä, miten viimeiseen kysymykseen tulisi vastata, liian vaikeaa.”

Toinen vastaaja sanoo: ”En haluaisi puhua aiheista, jotka ovat poliittisia. Kaikki, mikä koskee Ukrainan sotaa ja Suomen liittymistä Natoon on minulle yhdentekevää, en seuraa uutisia.”

Kolmannen vastaajan mukaan ”Toinen osapuoli on Yhdysvallat ja maailmanhallitus. Toinen osapuoli pakotti Venäjän toimimaan näin. Minua ei niinkään huoleta Venäjän hyökkääminen Suomeen, vaan päinvastoin se, että Suomi ryhtyy väkivaltaisuuksiin Venäjää vastaan.”

Venäjän toimintaa ei pitänyt oikeutettuna 66 prosenttia vastaajista, mutta osa heistäkin osoitti ymmärrystä sille, miksi Venäjän on ollut pakko hyökätä Ukrainaan.

Yksi vastaajista sanoo esimerkiksi, että ”Synnyin Kiovassa, mutta mielestäni Ukrainan hallitus on käyttäytynyt väärin. Oli mahdotonta totella amerikkalaisia, mutta Venäjän ystävä olisi pitänyt olla, koska olemme yksi kansa aivan kuten Neuvostoliitossakin.”

Edellisen kerran selvitys tehtiin vuonna 2022.

– Vuonna 2022 ihmisiä, jotka kieltäytyivät vastaamasta kyselyyn, oli 23 prosenttia, nyt 41 prosenttia kieltäytyi. Tämä on ollut yksi isompi muutos, sanoo Gusatinsky, joka pitää ilmiötä huolestuttavana.

Haluttomuuteen voi olla monia syitä. Yhdeksi Gusatinsky arvelee kaksoiskansalaisista Suomessa käytyä keskustelua. Epäluottamus heitä kohtaan ja keskustelut aiheen ympärillä ovat ehkä vaikuttaneet siihen, että ihmiset eivät halua ilmaista mielipiteitään.

Edelliseen kyselyyn verrattuna useampi oli myös kohdannut tai todistanut syrjintää tai vihapuhetta venäjänkielisyyden vuoksi Suomessa.

Enemmistö venäjänkielisistä suhtautuu paljon suomalaista väestöä kriittisemmin Venäjään kohdistuviin toimenpiteisiin kuten pakotteisiin ja Ukrainan tukemiseen.

– Huomattavaa on, että vasta vähän aikaa Suomessa asuneet, jotka ovat todennäköisimmin lähteneet Venäjältä sodan takia tai siksi, että vastustavat Venäjän politiikkaa, ovat muita enemmän huolissaan Venäjän toiminnasta, mutta hekään eivät tue kovinkaan vahvasti Venäjää vastaan asetettuja talouspakotteita, Ukrainan pakolaisten vastaanottamista tai Ukrainan tukemista, Gusatinsky sanoo.

Oletetut virolaiset ja latvialaiset venäjänkieliset suhtautuvat Ukrainan tukemiseen selvityksen mukaan kaikkein negatiivisimmin. Heitä on kuitenkin niin vähän, vain alle sata, että Gusatinskyn mielestä johtopäätöksiä ei voi vetää.

Sotaa oikeutettuna pitävien venäjänkielisten osuus kasvaa selvityksen mukaan iän myötä ja Suomessa asutun ajan myötä. Itä- ja Pohjois-Suomessa pidetään sotatoimia useammin oikeutettuina kuin muualla Suomessa.

Gusatinskyn mukaan sellaista profiilia ei voi luoda, että tietynlaiset ihmiset ajattelisivat näin. Iäkkäämmissäkin löytyy heitä, jotka vastustavat sotaa, mutta iäkkäämmät katsovat myös enemmän Venäjän televisiota.

– Pitkään Suomessa asuneiden näkemykset ovat hyvin konservatiivisia ja Venäjää ymmärtäviä.

Venäjänkieliset myös luottavat koko väestöä vähemmän instituutioihin, kuten terveydenhuoltoon, mediaan ja sotilasliitto Natoon. Vaikutusta on selvityksen mukaan hyvin paljon sillä, luottaako vastaaja suomalaiseen mediaan. Vastanneista 25 prosenttia seuraa uutisia pääasiassa Venäjän mediasta.

– Niitä, jotka luottavat suomalaiseen mediaan, on 34 prosenttia, kun viimeksi heitä oli 41 prosenttia. Luottamus on myös koko väestössä laskenut, mutta silti ero on ihan huikea, Gusatinsky sanoo.

Ne, jotka eivät luota suomalaiseen mediaan, sanovat, ettei se ole riippumaton ja että se on epäluotettava. Media nähdään välineenä, jota ulkoiset toimijat, kuten Nato tai tietyt valtiot, käyttävät vaikuttaakseen mielipiteisiin.

Suomalaista mediaa luotettavana pitävät perustelivat sitä rehellisyydellä, moniäänisyydellä ja riippumattomuudella.

Gusatinsky ei välttämättä usko siihen, että mitä paremmin ihmiset oppivat uutta kieltä sen lähempänä heidän arvomaailmansa tulee olemaan uuden maan kanssa.

– Se ei välttämättä ole näin. Oma maailmankuva hyvin vahvasti määrää sen, mistä haet uutisia ja mitä lähteitä pidät uskottavina tai luotettavina.

Positiivista Gusatinskyn mielestä on, että vaikka venäjänkielisten luottamus instituutioihin on pienempi kuin koko väestöllä, valmius osallistua pelastus- ja avustustyöhän kriisitilanteessa on korkea.

– Peräti 87 prosenttia suhtautui siihen positiivisesti ja kertoi, että luottaisi viranomaisen ohjeisiin, jos pitäisi esimerkiksi pysyä sisällä tai evakuoitua.

Tosin he halusivat varmistaa, minkä maan viranomaisia kyselyssä tarkoitettiin.

Pisimpään Suomessa asuneet luottavat muita ryhmiä paremmin Venäjän mediaan ja muita ryhmiä heikommin suomalaisiin uutismedioihin ja Venäjältä paenneeseen mediaan.

– Siihenkin on monenlaisia selityksiä. Oma tyytymättömyys ja muistin tapa silottaa menneitä aikoja esimerkiksi. Niitä on syytä tarkastella enemmän.

Noin kolmannes vastaajista koki, että heidän mielipiteeseensä on pyritty vaikuttamaan tarkoituksellisesti harhaanjohtavasti. Useimmiten vaikuttajaksi koettiin Nato, Venäjä, Suomi ja Ukraina. Naton suunnalta koettu vaikuttaminen oli kasvanut suuresti kahden vuoden takaisesta.

– Nato on mörkö. Se on niin vahvasti iskostunut ihmisten mieleen. Koko neuvostoajan, mutta myös Venäjän aikana, sitä on pidetty ja pidetään suurimpana pahana.

Vain 21 prosenttia venäjänkielisistä katsoo Suomen Nato-jäsenyyden parantavan turvallisuudentunnettaan, kun taas 37 prosentin mielestä jäsenyys heikentää sitä.