Isohookana-Asunmaa HS:ssa: Sivistys nostettava lamalääkkeeksi
Sivistystä lamalääkkeeksi tarjoaa entinen kulttuuriministeri ja pitkäaikainen keskustan kansanedustaja Tytti Isohookana-Asunmaa.
Isohookana-Asunmaa oli vaikean laman aikana kulttuuriministerinä Esko Ahon hallituksessa (1991-1995).
Ahon hallitus uskoi Isohookana-Asunmaan mukaan syvimmänkin laman keskellä sivistykseen.
Ahon hallitus laati vuonna 1993 kansallisen sivistysstrategian, joka Juha Sipilän (kesk.) hallituksen pitäisi Isohookana-Asunmaan mielestä nyt kaivaa esiin.
Isohookana-Asunmaa vertaa maanantain Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessaan Ahon ja Sipilän hallitusten toimintaympäristöä.
Juha Sipilän hallitus on ajautunut vastakkain yliopistoväen kanssa. Välillä lausunnot ovat kirjoittajan mukaan olleet yhtä jyrkkiä kuin Ahon hallituksen aikana.
– Jos suomalainen politiikka toimisi pitkäjänteisesti, tai edes joidenkin hallituspuolueiden – tässä tapauksessa keskustan ja kokoomuksen – politiikka kunnioittaisi pitkäjänteisyyttä, yliopistot olisivat nyt todella säästyneet leikkauksilta, Isohookana-Asunmaa puolustaa yliopistoja.
Julkisen talouden tasapainottaminen ei saa tapahtua kaventamalla väestön sivistyksellisiä oikeuksia.
Tytti Isohookana-Asunmaa
Isohookana-Asunmaa muistuttaa, että Suomi elää vastedeskin korkeatasoisen sivistyksen, osaamisen sekä vahvan ja omaperäisen kulttuurin varassa.
– Julkisen talouden tasapainottaminen ei saa tapahtua kaventamalla väestön sivistyksellisiä oikeuksia, Isohookana-Asunmaan neuvoo maan hallitusta.
Ahon hallituksen kulttuuriministeri kirjoittaa, että hallitus uskoi syvimmänkin laman keskellä sivistykseen.
Kansliapäällikkö Jaakko Nummisen johdolla ja tulevaisuudentutkijoiden voimin laaditun kansallisen sivistysstrategian päätepisteeksi asetettiin vuosi 2017, jolloin juhlitaan Suomen satavuotista itsenäisyyttä.
– Strategian keskeinen ajatus oli, että sivistykselliset voimavarat ovat Suomen selviytymisen ja menestymisen perustekijöitä. Koulutuksella oli määrä luoda kansainvälistymiseen kannustava henkinen ja toiminnallinen infrastruktuuri sekä nuorille että aikuisille. Katse oli vakaasti tulevaisuudessa, Isohookana-Asunmaa kirjoittaa.
Ahon hallituksen kulttuuriministeri puttuu myös yliopistojen rahoitukseen.
Tilastokeskuksen mukaan Suomi nousi jo vuonna 1997 tutkimusrahoituksessa EU:n kärkimaaksi ja on pysynyt siellä näihin päiviin asti. Yliopistoille on lisäksi annettu niiden kaipaamaa itsenäistä valtaa päättää rahoistaan.
– Yliopistoilla pitäisi nyt olla kerrottavanaan hyviä uutisia saamansa rahoituksen tuloksellisuudesta. Suomalainen akateeminen tutkimus odottaa yhä Nobel-palkintoaan, eikä tutkimus ole auttanut väistämään uutta talouslamaa.
Isohookana-Asunmaan mukaan uusliberalismi on vyörynyt yliopistoihin ja tulosohjausajattelu on johtanut siihen, että monilla laitoksilla pelataan yritysmaailman säännöillä.
Otsikkoa muokattu kello 10.55.