Tiedustelulait halutaan voimaan ripeästi – Keskustan Tölli johtaa parlamentaarista ryhmää

Suomen viranomaisille yritetään saada valtuudet verkkotiedusteluun vielä tämän hallituskauden aikana.

Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi tiistaina toivovansa, että tiedustelulakeihin mahdollisesti liittyvät perustuslain muutokset vietäisiin läpi nopeutetusti. Tällöin ne tarvitsisivat taakseen eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistön. Ilman nopeutettua järjestystä voimaantulo siirtyisi vuoden 2019 vaalien yli.

– Tämä on poikkeuksellista, mutta pidän asiaa niin tärkeänä, Orpo sanoo.

Valmisteluun halutaan mukaan koko eduskunta, joten asiaa seuraamaan asetetaan parlamentaarinen työryhmä.

Sisäministeriön kansliapäällikön Päivi Nergin mukaan ryhmän puheenjohtajaksi tulee keskustan Tapani Tölli.

Tiedustelulait antaisivat viranomaisille muun muassa valtuudet verkkotiedusteluun.

Asiaa valmistellaan kolmessa ministeriössä. Sisäministeriön käsittelyssä on siviilitiedustelu, puolustusministeriössä sotilastiedustelu ja oikeusministeriössä asian suhde perustuslakiin.

Ainakin siviilitiedustelun on arveltu vaativan perustuslakimuutoksia, koska siihen liittyy enemmän ihmisten yksityisyydensuojaa koskevia ongelmia.

Viranomaiset pitävät pulmana sitä, että tiedustelulakien puuttuessa työkalut hankkia tiedustelutietoa verkosta ja ulkomailta eivät ole vertailukelpoiset muiden EU-maiden kanssa.

– Perusoikeuksista huolissaan olevat on saatava vakuuttumaan, että tiedusteluvälineitä käyttävät viranomaiset ovat hyvässä valvonnassa, Orpo sanoo.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen EIT:n suuri jaosto antaa perjantaina päätöksen jutussa, jolla voi olla vaikutusta valmisteluun.

Valittaja väittää Venäjän loukanneen yksityisyyden ja kirjeenvaihdon suojaa asentamalla mobiilioperaattorien verkkoon laitteistoja, joiden avulla turvallisuuspalvelu FSB voi seurata kaikkea liikennettä ilman oikeuden lupaa. Asianajaja Markku Fredmanin mukaan tapauksessa on kyse siitä, millainen oikeusturvan pitäisi olla, jos kyse on niin sanotusta massavalvonnasta.

Sisäministeriön ylijohtaja Kauko Aaltomaa sanoo, että päätös on tarkoitus käsitellä siviilitiedustelulain työryhmässä, kuten muutkin EIT:n ja vastaavien toimijoiden tiedusteluratkaisut.

Tammikuussa mietintönsä jättänyt tiedonhankintalakityöryhmä lähti siitä, ettei Suomessa yrityksille ehdotettaisi velvoitetta luovuttaa salausavaimia tai asentaa laitteistoihin takaportteja.