Kiistelty esitysluonnos paikallisen sopimisen lisäämisestä tänään valtioneuvoston käsittelyssä

Esitysluonnosta paikallisen sopimisen lisäämisestä käsitellään tänään valtioneuvoston yleisistunnossa.

Paikallisella sopimisella tarkoitetaan työpaikkakohtaista sopimista jostakin työehtosopimuksen määräyksestä, kuten työajoista tai palkoista.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen hallitusohjelman mukaan hallituksen tahtotila on, että paikallinen sopiminen on mahdollista kaikissa yrityksissä riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon tai millainen työntekijöiden edustusjärjestelmä yrityksessä on.

Hallitus perustelee esitysluonnosta muun muassa työmarkkinoiden joustavuuden lisäämisellä sekä työllisyyden ja talouskasvun tukemisella.

Kun esitysluonnos oli keväällä lausuntokierroksella, ammattijärjestöt odotetusti tyrmäsivät sen. Palkansaajakeskusjärjestö SAK moitti esitysluonnosta laajasti. Paikallisen sopimisen muutokset olivat yksi keskeinen syy SAK:laisten liittojen kevään laajoille poliittisille lakoille.

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen ammattijärjestö Tehy kommentoi, että esitys mahdollistaa työntekijöiden työehtojen sopimisen työehtosopimuksia heikommin.

– Käytännössä järjestäytymättömät työnantajat saisivat työehtosopimusten mukaiset oikeudet, mutta eivät niistä johtuvia velvoitteita. Näin ollen yritysten kannustin kuulua työnantajaliittoon heikkenisi huomattavasti. Tämä vääristäisi työmarkkinoita, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoi tiedotteessa.

Työnantajapuolelta lakiesitys sai lausuntokierroksella kiitosta.

– Jotta työllistämistä voidaan helpottaa ja tuottavuutta edistää, tulee yrityksillä olla mahdollisuuksia sopia työehdoista ja työskentelyolosuhteista, jotka sopivat juuri kyseisen yrityksen tarpeeseen kullakin hetkellä, Elinkeinoelämän keskusliitto ilmoitti lausunnossaan.

Suomen Yrittäjät piti tärkeänä, että järjestäytymättömiä yrityksiä koskevat sopimisen kiellot poistetaan työlainsäädännöstä ja samalla huolehditaan siitä, että työntekijät ovat sopimisessa yhdenvertaisessa asemassa järjestäytymisestä riippumatta.

–  Nykysääntely, jossa työehtosopimusten mahdollistama paikallinen sopiminen on merkittäviltä osin sallittu vain työnantajaliittoon kuuluvissa yrityksissä, syrjii niitä yrityksiä ja yrittäjiä, jotka ovat käyttäneet Suomen perustuslain turvaamaa negatiivista yhdistymisvapautta. Tämä johtaa siihen, että yrittäjät eivät ole lain edessä yhdenvertaisessa asemassa, Suomen Yrittäjät sanoi lausunnossaan.

Lainsäädännön arviointineuvosto puolestaan katsoi heinäkuussa, että esitysluonnos ei kuvaa riittävän tarkasti sitä, miten esitys vaikuttaisi miesten ja naisten palkkaeroihin.

Arviointineuvosto sanoi, ettei esityksessä arvioida sen sukupuolivaikutuksia. Neuvosto suositteli korjaamaan hallituksen esitysluonnosta ennen kuin se annetaan eduskunnalle.

Arviointineuvoston mukaan esitysluonnoksessa pitäisi myös entistä tarkemmin arvioida lain vaikutuksia pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.