Murtojen kohteeksi joutuneen Kuhmoisten asemuseon pitäjää ei epäillä rikoksista tai laiminlyönneistä
Poliisi ei epäile useiden murtojen kohteeksi joutuneen asemuseon pitäjää rikoksista tai aselupaehtojen laiminlyönnistä.
Pirkanmaalla Kuhmoisissa sijaitsevaan ase- ja varusmuseoon on murtauduttu kolme kertaa lyhyen ajan sisällä. Kahdella murtokerroista museosta vietiin aseita.
Murtosarjan vuoksi museon turvatoimet ovat herättäneet keskustelua. Sisä-Suomen poliisin lupahallinnon komisario Kari Räisänen ei kommentoi niitä tarkemmin, mutta kertoo, että rikoksia tai laiminlyöntejä ei epäillä.
– Henkilöä tai yhteisöä, joka museota ylläpitää ja jonka nimissä asekeräilijäpäätökset ovat, ei epäillä mistään rikoksesta eikä hänen epäillä laiminlyöneen lupaehtoja millään tapaa. Mitä aseiden säilytystilaan tulee, tiettyjä toimenpiteitä on tehty, mutta niitä emme voi salassapidon takia kommentoida, Räisänen kertoi STT:lle maanantaina.
Lain mukaan yksittäisiä aseluvan haltijoita koskevat menettelyt ovat salassa pidettäviä. Yleisellä tasolla Räisänen kertoo, ettei lainsäädännössä mainita erikseen asemuseoita, vaan kyse on asekeräilystä, johon tarvitaan asekeräilijälupa.
– Lupaa varten tehdään perusteellinen hakemus, jossa osoitetaan asetekninen ja asehistoriallinen tuntemus. Hakija myös haastatellaan henkilökohtaisten ominaisuuksien arvioimiseksi. Paikallispoliisi tarkastaa ja hyväksyy aseiden säilytystilat. Se ei ole mikään läpihuutojuttu, vaan aseiden suojauksen pitää olla riittävä kaikenlaisiin tilanteisiin.
Suurin osa asekeräilijöistä ei esittele kokoelmiaan. Räisänen arvioi, että Kuhmon asemuseon kaltaisia toimijoita on Suomessa vain muutamia.
Asekeräilijälupa on voimassa toistaiseksi. Räisäsen mukaan poliisi voi puuttua asiaan, jos esimerkiksi aseiden säilytyksessä havaitaan puutteita. Poliisi ei tee säännöllisiä tarkastuksia, joten tieto puutteista voi käytännössä tulla yleisöltä tai luvanhaltijalta itseltään.
– Kuhmoisten tapauksessa, kun on käynyt kolme murtoa, on käyty keskustelua luvanhaltijan kanssa siitä, miten tämäntyyppinen toiminta on estettävissä. Mitä toimenpiteitä on tehty tai suunnitteilla, sitä koskien meillä on salassapitovelvollisuus, Räisänen sanoo.
Ensimmäinen murto museoon tehtiin heinäkuun alussa. Siinä museosta varastettiin 34 käsiasetta, joista suurin osa on edelleen kateissa.
Muutamaa päivää myöhemmin samaan kiinteistöön tehtiin uusi murto. Tällä kertaa tekijä tai tekijät eivät Räisäsen mukaan päässeet tilaan, jossa aseita säilytetään. Saaliikseen he saivat muun muassa alkoholia.
Kolmas murto tapahtui viime viikon keskiviikkona. Siinä asemuseolta vietiin seitsemän vanhaa pitkäpiippuista mustaruutiasetta. Poliisi löysi murrosta epäillyt kaksi miestä sekä aseet naapurikunnasta Kangasalta myöhemmin samana päivänä.
Poliisi epäilee kaikista kolmesta murrosta 49-vuotiasta miestä, joka vangittiin perjantaina. Jutussa on myös useita muita epäiltyjä.
49-vuotiasta miestä epäillään myös törkeän pahoinpitelyn yrityksestä, koska poliisin mukaan hän yritti ajaa autolla asemuseon omistajan päälle viimeviikkoisen murron yhteydessä. Museolta poistuessaan miehet myös törmäsivät paikalle saapuneeseen paloautoon.