Keskusta tarvitsee uuden nimen
Puheenjohtaja Annika Saarikon yllättävä ilmoitus jättäytyä pois puolueen puheenjohtajan tehtävästä aloitti aiheellisen keskustelun puolueen tilasta ja tulevaisuudesta.
Heikko kannatus yhdistettynä perussuomalaisten nousuun perinteisillä keskustan alueilla on herättänyt huolta ja kysymyksiä. Onko keskustalle enää paikkaa Suomen puoluekentässä?
Alun perin pirkanmaalaisena, sitten helsinkiläisenä ja nykyisenä Ruotsissa asuvana keskustalaisena olen sitä mieltä, että keskustalle on tilausta, mutta radikaalisti uudistuneena. Aloitetaan nimestä. Onko oikeisto–vasemmisto-linjalle enää perusteita, kun perussuomalaiset ovat sekoittaneet pakan?
Mitä tarkoittaa olla keskellä? Onko riski, että keskusta-ajatuksen ymmärtää enää vain puoluekirjaa kantavat? Puolueen nimen takana pitää olla vahva näkemys siitä, mitä nimi pitää sisällään.
Minulle keskustalaisuus näyttäytyy ennen kaikkea hyvinvointiyhteiskunnan, perheiden ja työteliäisyyden puolustamisena – asuinpaikasta riippumatta. Näissä kaikissa kolmessa teemassa on etenkin tässä ajassa paljon puolustettavaa. Yle julkaisi 20.1.2204 jutun, missä vertailtiin suomalaisen ja ruotsalaisen lapsiperheen elinkustannuksia.
Ruotsissa asuminen perheen kanssa on avannut omatkin silmät sille, miten paljon heikompi suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on länsinaapuriin verrattuna.
Ruotsissa mm. lasten lääkkeet ovat ilmaisia, harrastaminen on edullista, iltapäiväkerho on avoin kaikille alle 12-vuotiaille, perhevapaat jakautuvat tasaisesti kummankin vanhemman kesken, vanhempainvapaassa on joustoja, asuminen on edullisempaa, terveyskontrolleja on Suomea enemmän ja hallinto on joustavaa, sekä henkilökohtaisempaa.
Suomessa on pitkään aiheellisesti arvosteltu omaisuusveroja veroparatiiseihin pakenevia rikkaita, mutta kuinka pian olemme siinä tilanteessa, että Suomesta muuttavat pois perheelliset koulutetut kansalaiset paremman ostovoiman ja verorahoille vastinetta tuovien palveluiden perässä?
Nykyisen hallituksen leikkaukset kohdistuvat jo valmiiksi vaikeassa tilanteessa oleviin. Onko työssä käyvälle yksinhuoltajalle Ruotsi kiinnostava maa kasvattaa lapsia, sillä lasten asema poliittisessa päätöksenteossa on korkea? Onko riski, että Ruotsi alkaa taas näyttäytyä vauraana naapurina, mihin on helppo lähteä työn ja paremman elintason vuoksi, kuten suurina muuttovuosina 60–70-luvuilla?
Täällä Göteborgin alueella asuu paljon suomalaisia, jotka ovat muuttaneet Suomesta viime vuosien aikana. Kaikkien puheissa toistuu sama sanoma, Suomi ei houkuttele.
Suomen korkea hintataso, heikommat uramahdollisuudet ja etenkin jatkuvasti heikkenevät terveys- ja koulutuspalvelut syövät muuttohaluja.
Keskusta tarvitsee uuden nimen ja vahvan viestin puhutellaakseen hyvinvointiyhteiskuntaa puolustavien suurta joukkoa. Ruotsista kannattaa ottaa mallia.
Niina Hietalahti
Mölndal
Keskustan talouspoliittisen työryhmän jäsen 2016–19
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/