Rajamenettelylaki eteni lausunnoille – Sisäministeriö: Ei ratkaise itärajan tilannetta
Sisäministeriö on saanut valmiiksi odotetun rajamenettelylakia koskevan ehdotuksen. Sisäministeriössä on valmisteltu yötä päivää ulkomaalaislakiin muutosta, jolla voitaisiin estää perusteetta turvapaikkaa hakevien pääsy ulkorajalta eteenpäin.
Tämä niin sanottu rajamenettely tarkoittaa, että esimerkiksi itärajalla olevaa hakijaa ei päästetä hakemuksen tutkinnan ajaksi muualle Suomen valtion alueelle, kuten normaalissa turvapaikkamenettelyssä.
Sisäministeriöstä korostetaan, että rajamenettely ei itsessään ole vastaus itärajan tilanteeseen, vaikka julkisuudessa siltä on sitäkin odotettu.
Suomeen saapui itärajan yli Venäjältä noin 1 300 ihmistä ilman maahantulon edellytyksiä tammikuun loppuun mennessä. Maahanmuuttoviraston seulonnan ja tilastojen perusteella on arvioitu, että heistä noin 100 olisi ohjautunut rajamenettelyyn, jos se olisi ollut käytössä.
Rajamenettelyä voidaan soveltaa EU:n ulkorajalla tai sen läheisyydessä tehtyihin turvapaikkahakemuksiin, joiden arvioidaan seulonnan perusteella olevan todennäköisesti perusteettomia.
Suurin osa 1 300 maahantulijasta oli muun muassa syyrialaisia, jemeniläisiä ja somaleita. Syyrialaisista ja jemeniläisistä lähes sata prosenttia saa Suomessa ja EU:ssa suojelua ja somalialaisistakin yli 50 prosenttia. Heidän kohdallaan ei siten ollut kyse hakemuksista, jotka voitaisiin tutkia nopeutetussa menettelyssä tai jättää tutkimatta.
EU:ssa on katsottu, että rajamenettely olisi yksi keino vastata myös Suomeen kohdistuvaan, muuttoliikettä hyväksi käyttävään hybridivaikuttamiseen eli tilanteeseen, joka itärajalla on tälläkin hetkellä meneillään.
Rajamenettelyn tarkoitus on kuitenkin parantaa viranomaisten kykyä hallita tilannetta siinä vaiheessa, kun maahantulijat ovat jo Suomen puolella. Se antaa mahdollisuuden seuloa joukosta todennäköisesti perusteettomat hakemukset, tutkia ne nopeasti ja saada myös maastapoistaminen nopeasti käyntiin.
Lausuntokierros päättyy 26. helmikuuta, jonka jälkeen esitykseen tehdään tarvittavat muutokset. Eduskuntaan hallituksen esitys on määrä saada huhtikuun puolivälissä.
Rajamenettelyn valmistelusta on tehnyt haastavaa se, että hakijan liikkumista rajoitetaan menettelyn aikana. Todennäköisesti kielteisen turvapaikkapäätöksen saavilla hakijoilla ei ole oikeutta liikkua Suomessa eikä jatkaa Suomesta muualle Eurooppaan sinä aikana, jona heidän hakemuksensa tutkitaan.
Rajamenettelyyn ohjattu hakemus pitää tutkia nopeutetusti neljässä viikossa siitä, kun se on jätetty itärajalla tai lentoasemalla. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan hakijat odottaisivat ainakin alkuun tämän ajan noin 20 kilometrin päässä itärajasta sijaitsevassa Joutsenon vastaanottokeskuksessa.
Aidan kaltaisilla esteillä pyritään varmistamaan, että hakija ei liiku alueelta pois.
Säilöönotto turvaamistoimena olisi mahdollista myös rajamenettelyn aikana, mutta se ei voisi koskaan koskea suurta joukkoa hakijoita kerralla.
Siihen tarvittaisiin aina yksilöllinen harkinta ja päätös, joka menisi myös käräjäoikeudelle. Se ei voisi olla ensisijainen vaihtoehto, sisäministeriöstä painotetaan.
Sisäministeriön ehdotuksessa esitetään, että ulkomaalaislakiin sisällytettäisiin ne nopeutetun menettelyn perusteet, joita siinä ei vielä ole. Näin sitä voisi soveltaa myös sellaisiin kielteisen päätöksen saaviin hakijoihin, joiden voidaan katsoa olevan vaaraksi Suomen kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle tai joiden kohdalla kyse on uusintahakemuksesta.
Lisäksi tarkoitus on säätää rajamenettelyn päättymisestä. Sen jälkeen, kun todennäköisesti kielteinen päätös on neljän viikon kuluessa tehty, alkaa vielä valitusaika ja sen jälkeen maastapoistamisen aika. Hakijaa ei päästetä vastaanottokeskuksesta muualle Suomeen tänäkään aikana.
Lähtökohtaisesti hakijat palautetaan lähtömaahan. Venäjän kautta tulleita on mahdollista myös yrittää käännyttää takaisin Venäjälle, jos siihen on joitakin perusteita, mutta se vaatisi sen, että Venäjä ottaisi heitä takaisin.
Tilastoihin perustuvan arvion mukaan normaalissa tilanteessa rajamenettelyyn voisi vuodessa ohjata noin 60–100 turvapaikkahakemusta.