Sopiiko sivari armeijan ylipäälliköksi? – Näin vastaa siviilipalveluspomo
Täytyykö Puolustusvoimien ylipäälliköllä olla armeija käytynä? Se kysymys on noussut aika ajoin esiin lähestyvien presidentinvaalien yhteydessä.
Suomessa tasavallan presidentti on myös Puolustusvoimien ylipäällikkö. Nykyinen presidentti Sauli Niinistö on sotilasarvoltaan reservin kapteeni.
Hänen seuraajikseen pyrkivistä presidenttiehdokkaista kolme on käynyt armeijan. Heistä keskustan Olli Rehn (kesk.) on sotilasarvoltaan reservin luutnantti, Harry Harkimo (Liik.) vänrikki ja Alexander Stubb (kok.) korpraali.
Ehdokkaista kaksi on käynyt siviilipalveluksen. Pekka Haaviston (vihr.) siviilipalvelustausta on herättänyt keskustelua jo aiemmissa presidentinvaaleissa. Siviilipalveluksen on suorittanut myös Jussi Halla-aho (ps.).
Mika Aaltola on vapautettu palveluksesta terveydellisten syiden vuoksi.
Varusmiespalvelusta tai siviilipalvelusta eivät ole suorittaneet myöskään Jutta Urpilainen (sd.), Li Andersson (vas.) ja Sari Essayah (kd.). Suomessa asevelvollisuus koskee vain yli 18-vuotiaita miehiä.
Siviilipalveluskeskuksen siviilipalvelusjohtajan Mikko Reijosen mielestä ehdokkaiden sotilasarvolla ei ole juurikaan merkitystä ylipäällikön tehtävistä suoriutumisen kannalta.
Reijonen ei näe, että armeijan käyneet ehdokkaat voisivat hoitaa ylipäällikön tehtäviä muita paremmin palveluksensa vuoksi. Hän ei myöskään usko, että varusmies- tai siviilipalveluksen suorittaneilla ehdokkailla olisi jotain etua suhteessa niihin ehdokkaisiin, jotka eivät ole suorittaneet kumpaakaan.
– Täytyy muistaa, että armeija tai siviilipalvelus käydään usein parikymppisenä. Kaikilla ehdokkailla siitä on jo vuosikymmeniä aikaa. Ei siitä erityisempää hyötyä enää ole, Reijonen sanoo Suomenmaalle.
Reijonen korostaa, että kaikki presidenttiehdokkaat ovat suorittaneet maanpuolustusvelvollisuutensa.
Rehnille, Harkimolle ja Stubbille se on tarkoittanut varusmiespalvelusta, Haavistolle ja Halla-aholle siviilipalvelusta. Aaltola taas on joutunut jättämään molemmat väliin lääkärin määräyksestä. Naisia palveluksen suorittamisen velvollisuus ei puolestaan koske.
Merkittävien yhteiskunnallisten tehtäviensä vuoksi kaikki ehdokkaat ovat Reijosen mukaan ”hyvin luultavasti” suorittaneet valtakunnallisen maanpuolustuskurssin.
– Maanpuolustusvelvollisuuden ei tarvitse aina tarkoittaa sotilaallista palvelusta. Osaamista ja asiantuntemusta voi hankkia monella muullakin tavalla, ja kaikki sitä varmasti ovat tehtäviensä perusteella riittävästi saaneet.
Suomen viime aikojen presidenteistä Tarja Halonen ei ole suorittanut varusmiespalvelusta eikä siviilipalvelusta. Ikänsä puolesta se ei ole ollut Haloselle edes mahdollista. Naiset ovat voineet mennä Suomessa vapaaehtoiseen asepalvelukseen vuodesta 1995 lähtien.
Siitä huolimatta Halonen toimi presidenttikausillaan Puolustusvoimien ylipäällikkönä. Ajat ovat Halosen kausista kuitenkin merkittävästi muuttuneet. Venäjä käy hyökkäyssotaa keskellä Eurooppaa ja tilanteen eskaloitumisen mahdollisuus on otettava vakavasti.
Reijosen mukaan turvallisuuspoliittisen tilanteen muutos ei kuitenkaan vaadi Suomen presidentiltä armeijakokemusta.
Hän huomauttaa, että presidentti voi ylipäällikön roolissa määrätä Suomessa esimerkiksi liikekannallepanon. Senkin presidentti tekee valtioneuvoston esityksestä. Liikekannallepano koskee myös siviilipalveluksen suorittaneita. He palvelisivat kriisitilanteessa siviilitehtävissä.
Puolustuksellisesta ja sotilaallisesta toiminnasta Suomessa vastaavat Puolustusvoimat. Presidentti tekee heidän kanssaan tiivistä yhteistyötä, mutta varsinainen sotilaallinen johtaminen on Puolustusvoimilla.
– Kaikilla ehdokkailla on muista tehtävistä hankittua turvallisuuspoliittista osaamista, josta on heille mahdollisessa kriisitilanteessa enemmän hyötyä kuin armeijassa saadusta tiedosta, Reijonen pohtii.
Reijonen kuitenkin painottaa, ettei hän halua väheksyä sen enempää varusmiespalveluksen kuin siviilipalveluksenkaan merkitystä.
Ne ovat tärkeitä koulutuksia Suomen puolustuskyvyn ja kansalaisen henkilökohtaisen elämänkokemuksen näkökulmasta.
Presidentin tehtävien onnistunut hoitaminen rauhan tai sodan aikana ei kuitenkaan vaadi kummankaan suorittamista, Reijonen tähdentää.