Velkalaivasta tulikin sukellusvene
Hallitus on luvannut laittaa Suomen julkisen talouden kuntoon. Pääministeri julisti eduskunnassa oikein ministeriaitiosta, että nyt velkalaiva käännetään.
Tuon laivan suuntaa seuraamme valtiovarainvaliokunnassa tarkasti. Valitettavasti nyt suunta näyttää poikkeuksellisen pahalta.
Jopa hallituksen omissa suunnitelmissa valtio tulee tällä vaalikaudella ottamaan velkaa enemmän kuin viime vaalikaudella. Näin siitäkin huolimatta, että riesanamme ei ole koronapandemiaa tai Venäjän hyökkäyksen aiheuttamaa äkillistä kustannuspiikkiä.
Ensi vuonna katamme jo 13 prosenttia kaikista menoistamme velalla. Velkaa ennustetaan otettavan 11,5 miljardia euroa ja seuraavana vuonna peräti 12,7 miljardia. Rikomme ensimmäisen kerran sitten koronavuoden molemmat EU:n kestävän talouden säännöt.
Tilanne on järkyttävä. Velkalaiva luvattiin kääntää, mutta laivasta tulikin sukellusvene.
Samaan aikaan taloutemme sakkaa. Rakentaminen on lamassa ja vienti yskii. Elinkeinoelämä ennustaa poikkeuksellisen ”kylmää” talvea.
Moni kysyy, miten voi olla, että rahamme eivät riitä ja julkinen sektori velkaantuu ennennäkemättömästi. Aiheellisesti ihmetellään, mihin ne rahat oikein tuhlaantuvat.
Syitä on monia. Korkomenot nousevat ja ovat ensi vuonna 1,5 miljardia suuremmat kuin tänä vuonna. Sillä summalla saisi maksettua reilusti vaikkapa kaikki lapsilisät. Hävittäjähankinnat vievät myös osansa.
Keskeisin syy talousongelmiimme on kuitenkin Suomen vaisu talouskasvu muihin Pohjoismaihin verrattuna. Samalla emme ole tyytyneet muita vaatimattomampiin hyvinvointipalveluihin. Kasvumahdollisuuksia heikentää romahtanut syntyvyytemme.
Keskusta peräänkuuluttaa hallitukselta nopeita ja vaikuttavia kasvutoimia kaikkialle Suomeen. Taloutemme ei nouse, jos emme saa koko Suomen voimavaroja käyttöön. Hallitusohjelmassa puhutaan kauniisti Itä-Suomen visiosta ja Pohjoisen ohjelmasta. Rahat kuitenkin puuttuvat.
Hallitus on laittamassa ensi tilassa 460 miljoonaa euroa miljardeja veronmaksajien rahaa syövään Turun tunninjunahankkeeseen. Keskustalla on tähän parempi vaihtoehto.
Esitimme lisätalousarviokäsittelyssä, että tästä rahasta 300 miljoonaa käytettäisiin nopeasti rakennusalaa elvyttäviin tie- ja korjausrakennushankkeisiin joka puolella Suomea. Itäisen Suomen ohjelmaan esitämme 130 miljoonaa euroa ja Pohjoisen ohjelman toimenpiteiden aloittamiseen 30 miljoonaan euroa.
Toinen keskeinen syy valtiontalouden ahdinkoon on veropohjamme rapautuminen. Hallitus keventää veroja velaksi ja paljon.
Jos keräisimme vuonna 2027 kansantuotteeseemme (BKT) suhteutettuna yhtä paljon veroja kuin keräsimme vuonna 2021, valtiolle kertyisi lähes kymmenen miljardia ennustettua enemmän veroja.
Keskusta ei kannata työn ja yrittäjyyden verotuksen kiristämistä, mutta välillisissä verojen nopealle alenemiselle on tehtävä jotain. Kukapa nyt veroja rakastaisi, mutta väitän, että Suomessa saamme veroille kohtuullisen hyvää vastinetta.
Keskusta tulee omassa vaihtoehtobudjetissaan tarjoamaan suomalaisille vastuullisemman ja inhimillisemmän vaihtoehdon. Viestimme hallitukselle on: Älkää jakako tätä maata kahtia.