Keskustan Kallio: Sähköverkko rakennetaan aina jonkun omistamalle maalle – "Lunastusta paremmin tilannetta kuvaa lahjoittaminen"
Hallitus on täydentämässä ympäristövaikutusten arviointia lunastuslupalaissa, jotta ympäristö huomioitaisiin paremmin sähkölinjojen ja kaasun siirtoputkien sijoittamisesta päätettäessä.
Suomi on jo saanut EU-komissiolta huomautuksen siitä, ettei useita direktiivin säännöksiä ole pantu asianmukaisesti täytäntöön.
Lunastuslupia tarvitaan myös tuulivoimahankkeisiin, kun sähkö johdetaan siirtolinjalla valtakunnan verkkoon.
Keskustan kansanedustaja Vesa Kallio muistutti lain lähetekeskustelussa eduskunnassa, että sähköverkko rakennetaan aina jonkun omistamalle maalle.
– Lunastusta paremmin tilannetta kuvaa lahjoittaminen, koska maksettu korvaus on ollut muodollinen, hän näkee.
Kallion mukaan lunastuslaki täytyy uudistaa niin, että se on oikeudenmukainen ja estää toisen maalla liiketoiminnan harjoittamisen ilman asiallista korvausta.
Kallio toteaa, että energiasektorin muutoksilla on merkittäviä maankäytöllisiä vaikutuksia, joihin ei ole osattu ennalta varautua lainsäädännössä.
– Pelkästään kantaverkon rakentamistarpeet ovat tuhansia kilometrejä niin uutta verkkoa kuin rinnakkaisia verkkoja jo olemassa olevien viereen. Kantaverkon lisäksi on rakennettu ja tullaan rakentamaan valtava määrä tuuli- ja aurinkovoiman vaatimia siirtolinjoja.
Kallion mukaan kaikki tämä rakentaminen tapahtuu lunastusmenettelyn kautta, ”jossa maanomistajien asema on lähinnä muodollinen”.
– Mielipiteitä ja toiveita voit esittää, mutta mitään merkitystä niillä ei käytännössä ole.
Keskustan Pekka Aittakumpu muistutti, että lain lausuntopalautteessa oltiin erityisen huolissaan hallinnollisen taakan lisääntymisestä ja käsittelyaikojen pidentymisestä, jos viranomaisilla ei ole riittäviä resursseja.
– Kuten esityksessä todetaan, kestävään energiantuotantoon siirtymisen myötä energiansiirtohankkeiden määrä tulee lähivuosina lisääntymään hyvin merkittävästi, ja se taas ilman muuta lisää näitä koskevien lunastuslupa-asioiden määrää, hän sanoo.
Hilkka Kemppi (kesk.) kiinnitti myös huomiota viranomaisille koituvaan työhön.
– Keskusta näkee, että viranomaiset voivat toimia vain silloin, kun nämä tulevat lisärasitteet on resursoitu riittävästi. Täällä on todettu, että se tarkoittaa noin kahdeksan henkilötyövuoden suuruisen lisäresurssin ohjaamista ely-keskukselle, mutta nyt hallitus on antamassa vain neljän henkilötyövuoden resurssin, Kemppi sanoo.
– Toivoisin, että tätä tarkasteltaisiin vielä kriittisesti, jotta emme näivetä niitä prosesseja, mitä ely-keskuksessa menee, varsin tärkeitä hankkeita esimerkiksi uusiutuvan energian osalta.
Vihreiden Jenni Pitko totesi lakimuutoksen liittyvän kiinteästi tuulivoimaan ja johtokäytäviin, joita ollaan rakentamassa Suomeen liittyen vihreään siirtymään.
– Me tarvitsemme paljon lisää uusiutuvaa energiaa, ja se tulee myös näkymään meillä yhä voimakkaammin – ehkä jopa maanomistajien kanssa käytävinä kiistoina, mutta myös metsäkatokysymyksenä.
– Suomessa aiheutuu vuosittain noin 14 000 hehtaaria metsäkatoa. Siitä noin puolet aiheuttaa rakentaminen ja noin kolmasosan maatalous. Tämä vihreän siirtymän vaatima tila on melko pieni osa tästä, mutta koska se on kasvava, niin totta kai siitäkin on hyvä keskustella.
Pitkon mukaan asiaa voisi auttaa maankäytön muutosmaksu.
Kokoomuksen Markku Eestilä totesi, että metsä tuottaa tällä hetkellä parhaiten, kun sen vuokraa tuulivoimalle.
– Tähän sisältyy tietysti metsänkäytön suhteen ja metsäteollisuuden suhteen tiettyjä riskejä, ja itse asiassa koko vihreään siirtymään sisältyy samankaltaisia riskejä kuin mitä liiallinen Venäjä-riippuvuus kaasun suhteen toi tullessaan. Mikään mylly täällä ei pyöri eikä yksikään aurinkopaneeli kerää sähköä, ellei Kiinasta tule maamineraaleja.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) totesi, että hallituksen esitys tuo lisää mahdollisuuksia ehkäistä metsäkatoa, koska lunastuslupiin voi liittää nykyistä enemmän ympäristövaikutuksia koskevia ehtoja.
– Kuten vaikka erilaisten siirtolinjojen sijoitteluun liittyviä metsäkatovaikutuksia koskevia ehtoja.
Mykkänen muistuttaa, että tämä hallituksen esitys koskee nimenomaan ympäristövaikutusten sääntelyä, mutta samaan aikaan oikeusministeriön puolella tehdään lunastuskorvauksia ja omaisuudensuojaa koskevia lakimuutoksia.
– Nekin ovat kyllä olleet pitkään valitettavasti jumissa tässä valtakunnassa. Mutta hallitusohjelman mukaisesti tullaan nyt nostamaan ne lunastuskorvaukset kohtuullisemmalle tasolle, Mykkänen sanoo.