Syytteet nurin rakennusalalla epäillyssä laajassa ihmiskauppajutussa – oikeuden mukaan ulkomaalaisilla työntekijöillä oli mahdollisuus lopettaa työnteko halutessaan
Helsingin käräjäoikeus hylkäsi syytteet rakennusalalla epäillyssä laajassa ihmiskaupparikoskokonaisuudessa.
Syyttäjä vaati usealle ihmiselle ehdotonta vankeusrangaistusta useasta törkeästä ihmiskaupasta. Syyttäjän mukaan rakennustöihin houkutellut virolaiset ja latvialaiset joutuivat Suomessa pakkotyöhön ja heitä muun muassa pahoinpideltiin heidän vaatiessaan palkkojaan. Syyttäjä katsoi, että työntekijät erehdytettiin toimimaan niin sanottuina kevytyrittäjinä. Asiassa asianomistajan eli uhrin asemassa oli 11 ihmistä.
Syytetyt tekivät syyttäjän mukaan rikokset järjestäytyneenä rikollisryhmänä yhdessä ja hallinnoimiensa yhtiöiden kautta. Keskusrikospoliisin mukaan osa jutun johtohenkilöistä ja taustavaikuttajista on Virossa luokiteltu järjestäytyneen rikollisuuden jäseniksi.
Suomalaisia rakennusalan yrityksiä, joissa uhrit ovat työskennelleet, ei epäilty rikoksista asiassa.
Käräjäoikeuden mukaan syytettyjen toiminta ei miltään osin täytä ihmiskaupan tunnusmerkistöä.
– Kun mikään teonkuvauksessa kuvattu ihmiskaupparikoksen kolmesta osatekijästä ei ole täyttynyt, eikä vastaajien menettely miltään osin täytä ihmiskaupan tunnusmerkistöä, ei ole tarpeen arvioida, onko (asianomistaja) työntekijäaseman sijasta rekisteröity niin sanotuksi kevytyrittäjäksi ja onko kevytyrittäjyys ollut teonkuvauksessa kuvatuin tavoin keinotekoista, tuomiossa sanotaan kunkin asianomistajan kohdalla.
Oikeuden mukaan työntekijät ovat lopettaneet tai heillä on ollut mahdollisuus lopettaa työskentely niin halutessaan.
– Näyttämättä on jäänyt, että (asianomistaja) olisi teonkuvauksen mukaisesti ollut taloudellisesti tai sosiaalisesti riippuvainen työnantajaa kohtaan. Pelkästään mahdolliset saatavat eivät esitetyissä oloissa muodosta lainkohdassa tarkoitettua riippuvuussuhdetta, tuomiossa sanotaan.
Oikeuden mukaan väite siitä, että pääosa työntekijöiden palkoista olisi jäänyt maksamatta, jäi ilman riittävää tukea.
Käräjäoikeuden mukaan näyttöä ei löytynyt myöskään siitä, että vastaajat olisivat pitäneet työntekijöitä määräysvallassaan tai rajoittaneet heidän elämäänsä.
Tuomion perusteella tiedot asunnolla tapahtuneesta väitetystä väkivallasta olivat epäselviä.
– Kun teonkuvauksissa ei ole edes väitetty (yhden syytetyistä), tai kenenkään muunkaan nimetyn henkilön, pahoinpidelleen (asianomistajaa), asiassa ei ole tarpeen, enemmälti arvioida sitä, täyttyykö jonkin vastaajan osalta pahoinpitelyn tunnusmerkistö tai onko tilanteessa ollut jokin oikeuttamisperuste.
Oikeus hylkäsi kaikkien 11 syytetyn syytteet törkeistä ihmiskaupoista. Niiden sijaan osa syytetyistä tuomittiin vähäisemmistä rikoksista, kuten huumausaineen käyttörikoksesta ja ampuma-aserikoksesta.