Suomalaiset ovat pyytäneet Tenolla enemmän kyttyrälohta kuin Norjan kallis pato
Vieraslaji kyttyrälohen torjuntatoimet käyvät kuumana Tenojoella Suomen ja Norjan rajalla. Norjalaisten rakentama pato Tanan kohdalle ei toimi käytännössä lainkaan sille tarkoitetulla tavalla. Atlantin lohi ei tutkijan mukaan nouse padosta läpi lähes ollenkaan. Kyttyrälohta taas pääsee patorakennelman raoista läpi. Ylempänä joella oleva laskuri näyttää padon päästävän läpi noin 500 kyttyrälohta tunnissa.
Kyttyrälohta on kuitenkin saatu pois joesta tänä vuonna käyttöönotetun pyyntihankkeen avulla. Jokainen, jolla on ely-keskuksen lupa, saa kalastaa kyttyrälohta sopivilla verkoilla.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Panu Orell kertoo, että menossa on jo viides heikko lohivuosi putkeen. Kantojen heikosta tilasta johtuen alkuperäistä Atlantin lohta ei ole saanut kalastaa Tenolla kolmeen vuoteen, kyttyrälohikannat ovat sitä vastoin kasvaneet vuodesta 2017 lähtien.
Tenojoelle kesäkuun lopussa rakennettujen patorakennelmien eli eräänlaisten pyyntilaitteiden tarkoitus on rampittaa kyttyrälohen nousemista jokea ylös. Haittakalat on tarkoitus nostaa ylös ja hävittää. Samalla Atlantin lohen ja muiden joen alkuperäisten kalalajien on tarkoitus päästä padosta läpi kutemaan joen yläjuoksulle.
– Pato ei tällä hetkellä toimi, koska kyttyrälohi pääsee siitä läpi. Epäilen, että lännenpuoleisessa jokiuomassa sijaitseva kevytrakenteisempi pato vuotaa kalaa. Kaikuluotaimella näemme, että 20 kilometriä patoa ylempänä jokeen on noussut tähän mennessä ainakin 30 000 vieraslajin yksilöä. Lohta ja muita joen alkuperäisiä kaloja pyyntilaitteeseen ei nouse käytännössä ollenkaan, Orell sanoi perjantaina.
Orellin mukaan pato kyllä pyytää satoja kyttyrälohia päivässä mutta päästää samalla läpi tuhansia yksilöitä. Tähän mennessä kyttyrälohia on saatu pyydystettyä padolla pois joesta yhteensä 2 230 kappaletta, hän kertoo.
Patorakenteen lisäksi Tenon alkuperäiset kalalajit kärsivät myös matalasta vedenkorkeudesta. Koko kesän jatkunut sateettomuus on kuivattanut jokea. Tutkijan tietojen mukaan myös Tenon veden lämpötila on yli 20 astetta.
– Padon alapuolelle jumiin jäävät kalat stressaantuvat, niiden nousurytmi häiriintyy ja jopa kalatautien riski kasvaa, Orell kertoo.
Tällä hetkellä pato hidastaa ja osin estää Atlantin lohen ja meritaimenen nousun ylös ja kalat jäävät möllöttämään padon alapuolelle. Orellin mukaan patoa on välillä avattava, jotta lohi ja taimen pääsevät läpi ja jatkamaan keskeytynyttä vaellustaan.
Myös kalan luonteella on merkitystä selviytymistaistelussa kutupaikoille.
– Kyttyrälohi etsii aktiivisesti rakoja patorakenteesta päästääkseen jokea ylös, kun taas Atlantin lohi on epäluuloisempi kala, joka varoo epäilyttäviä ja ahtaita paikkoja, tutkija Orell kuvailee.
Tämä ominaisuus heikentää Atlantin lohien mahdollisuuksia päästä patorakenteen ohitse verrattuna kyttyräloheen.
Kyttyrälohien poistopyytäminen on ylipäätään ongelmallista, koska pienet yhden merivuoden Atlantin lohet ja meritaimenet ovat samankokoisia kuin kyttyrälohet. Ne siis mahtuvat samankokoisiin pyydyksiin. Lisäksi lohen ja kyttyrälohen nousuajankohdat ovat merkittäviltä osiltaan samoja.
Ensi vuonna 2024 vastaavaa ongelmaa ei kyttyrälohen kanssa tule. Tämän vuoden arvioon 50–60 000 kyttyrälohesta verrattuna ensi vuonna Tenoon noussee vain muutamia kymmeniä kyttyrälohia. Tämän vuoden kausi itsessään on linjassa aiempien kanssa. Kyttyrälohia nousee vain parittomina vuosina.
– Vuoden 2017 jälkeen kyttyrälohitilanne on paisunut ongelmaksi, eikä Venäjä tee asialle mitään, vaan antaa kantojen rehottaa omissa joissaan Kuolan niemimaalla, Orell sanoo.
Helppoa ratkaisua tilanteeseen ei ole, vaikka Suomen ja Norjan viranomaiset ovat yrittäneet asiaa ratkaista. Paikallisten saamat pyyntiluvat eivät ratkaise kyttyrälohiongelmaa, mutta leikillisesti voisi sanoa, että suomalaiset ovat pyytäneet Tenolla enemmän kyttyrälohta kuin Norjan kallis pato.
Orell ymmärtää osaltaan norjalaisia, vaikka nämä eivät toimivaa patoa olekaan toimittaneet.
– Ymmärrän, että norjalaiset yrittävät rajoittaa kyttyrälohikantojen kasvua. Nyt käytössä olevalla padolla ja pyyntilaitteella se ei vaan näytä onnistuvan. Paikallisten poistopyyntiluvat taas tuntuvat hyvältä, kun he saavat mahdollisuuden kalastaa ja saada myös kalaa ruuaksi tilanteessa, jossa Atlantin lohen kalastus on Tenossa kokonaan kielletty, Orell sanoo.
Utsjokelainen Anne Nuorgam perheineen pyytää kyttyrälohta ely-keskuksen poistopyyntiluvalla. Hanke rahoittaa ja tilaa kalastajille pyyntivälineet. Ensimmäisten verkkojen kanssa oli ongelmia, ja perhe odottaa nyt uusia.
– Laitoimme verkot kaksi kertaa – ensimmäisellä kerralla pidimme verkkoja 18 tuntia, ja koimme ne neljästi. Sillä kertaa saimme yhteensä 60 kyttyrälohta. Toisella kerralla verkot olivat vedessä yön yli ja koimme ne kaksi kertaa. Silloin saaliiksi tuli 30 kyttyrälohta, Nuorgam kertoo.
Ensimmäiset verkot olivat liian pienet, 45 millimetrin kokoiset, ja niihin tarttui melkein vain naaraspuolisia kyttyrälohia, urospuoliset eivät jääneet kyttyröistään kiinni. Koska kaloja tuli paljon, on niitä jaettu sukulaisille ja ystäville nautittavaksi.
Nuorgam on perheineen hyvin huolissaan tilanteesta. Ratkaisu tilanteeseen on saatava pian, koska lohien nousun pääviikko on ensi viikolla. Saamelaiset vaativat hänen mukaansa, että Norjan valtio turvaa Tenon lohen nousun kutualueelle. Alueella on monia lohilajeja, ja siksi saamelaiset puhuvat paikan takia juuri Tenon lohesta.
– Pallo on nyt maa- ja metsätalousministeriössä ja ulkoministeriöllä. Vaadimme, että Suomen viranomaiset lähettävät nootin Norjaan, että pato avattaisiin, jotta alkuperäinen lohi pääsisi läpi, Nuorgam sanoo.
Hänen mukaansa Suomen viranomaiset ovat olleet liian kesyjä asiaan liittyvissä neuvotteluissa ja norjalaiset ovat kävelleet heidän ylitseen. Tenojoen lohen kalastusluvat on peruttu seuraavalta seitsemältä vuodelta Norjan aloitteesta.