Ihmisoikeusjärjestö vaatii sekä Venäjää että Ukrainaa lopettamaan siviilejä tappavien rypälepommien käytön
Sekä Venäjä että Ukraina ovat käyttäneet sodassa siviilejä tappaneita rypälepommeja, kertoo Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW) tuoreessa raportissaan.
Summittaisesti iskevät rypälepommit ovat aiheuttaneet siviilien kuolemia ja loukkaantumisia sekä tuhonneet siviilikohteita, raportissa sanotaan.
Siksi sodan molempien osapuolten tulisi lopettaa niiden käyttö heti ja lopettaa myös niiden hankkiminen, HRW varoittaa.
Useissa ihmisoikeusraporteissa on jo aiemmin todettu, että rypälepommien käyttäminen voi olla sotarikos.
Rypäleammukset on kokonaan kielletty niitä koskevassa yleissopimuksessa, johon on liittynyt 123 maata. Venäjä ja Ukraina eivät kuitenkaan ole sopimuksen osapuolia.
Rypälepommeja voidaan ampua lentokoneista tai laukaista maasta käsin. Ne avautuvat ilmassa ja levittävät kymmeniä tai jopa satoja pienempiä ammuksia korttelin kokoiselle alueelle.
Monet ammukset eivät räjähdä ensimmäisellä törmäyksellä vaan jättävät jälkeensä tappavia osia, raportissa kerrotaan.
Näin ollen rypälepommit eivät ainoastaan vahingoita siviilejä iskun hetkellä vaan myös jättävät jälkeensä osia, jotka miinojen tavoin voivat tappaa ihmisiä vuosia myöhemmin.
HRW varoitti myös ulkopuolisia toimittamasta sodan osapuolille tällaisia aseita. Järjestön mukaan esimerkiksi Yhdysvaltain hallituksen on määrä pian päättää siitä, toimittaako se rypäleammuksia Ukrainalle asevarastoistaan.
Päätös vaatisi myös Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hyväksynnän.
Venäjä on syyllistynyt Ukrainassa laajamittaisesti sotarikoksiin, kertoi YK:n riippumaton Ukraina-tutkintakomissio raportissaan keväällä.
Venäjän tekemiin sotarikoksiin lukeutuvat esimerkiksi sen siviilikohteisiin ja Ukrainan energiainfrastruktuuriin kohdistamat iskut, siviilien tahalliset tappamiset ja kidutukset sekä väestön pakkosiirrot.
Ukrainan mahdollisesti tekemistä sotarikoksista sen sijaan on ollut vähemmän tietoa.
HRW:n oman tutkimuksen mukaan Ukrainan rypäleammukset Venäjän tuolloin miehittämille alueille Izjumin kaupungissa ja sen ympäristössä Itä-Ukrainassa viime vuonna tappoivat ainakin kahdeksan siviiliä ja haavoittivat 15:tä. Siviiliuhrit olivat Venäjän miehityksen alla eläneitä ukrainalaisia.
Järjestö kertoi törmänneensä tietoon tutkiessaan viime syksynä Izjumissa Venäjän tekemiä sotarikoksia Venäjän vetäydyttyä alueelta. Lähes kaikki yli sadasta haastatellusta kertoivat nähneensä osia rypäleammuksista, jotka olivat räjähtäneet heidän kotinsa ympäristössä Venäjän miehityksen aikana. He olivat myös ottaneet valokuvia ammuksista.
Yksi silminnäkijöistä Izjumin lähistöllä sijaitsevasta Hlynsken kylästä kertoi viime vuoden toukokuun iskusta seuraavaa:
– Yhtäkkiä kuulin isäni huutavan, (että) häneen oli osunut ja hän ei voi liikkua. Juoksin takaisin ja näin, että hän oli kaatunut polvilleen, mutta ei voinut liikkua vyötäröstä alaspäin. Hänessä oli monia metallinkappaleita, joista yksi työntyi ulos selkärangasta ja toinen rinnasta. Hänellä oli pieniä metallipellettejä käsissään ja jaloissaan, mies kertoi järjestön raportissa.
Miehen isä kuoli HRW:n mukaan vammoihinsa kuukautta myöhemmin.
Myös YK raportoi Ukrainan rypälepommien käytöstä Izjumissa maaliskuun ja syyskuun välisenä aikana viime vuonna.