Ruotsin pääneuvottelija Nato-keskusteluista: Turkki ilmaisi käsityksensä edistymisestä, ei haluaan ratifioida
Ruotsin pääneuvottelija Oscar Stenström sanoo Turkin katsovan Suomen ja Ruotsin ottaneen konkreettisia askeleita Madridin kolmikantapaperin toimeenpanossa. Turkki ei kuitenkaan ole ilmaissut ehtojen täyttyneen.
Maat allekirjoittivat yhteisen asiakirjan Naton huippukokouksessa Madridissa viime kesänä Turkin huolien huomioimiseksi.
Stenström kommentoi asiaa medialle torstaina, kun maat olivat tavanneet Naton päämajassa Brysselissä.
Stenström kertoi, että Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg avasi kokouksen. Hän oli pitänyt tärkeänä, että Suomi ja Ruotsi ovat Naton jäseniä Vilnan heinäkuussa järjestettävään Nato-huippukokoukseen mennessä.
Stenström toi esille muun muassa sitä, kuinka Ruotsi on parhaillaan kiristämässä terrorismilakejaan.
Kiristykset terrorismilainsäädäntöön ovat Ruotsissa parhaillaan valtiopäivien käsittelyssä, mikä Turkin valtiollisella Anadolu-uutistoimistolla esitettiin myönnytyksenä Turkille. Ruotsi on muun muassa kriminalisoimassa terroristijärjestöön kuulumisen.
Suomen ulkoministeriön lähettämän lyhyen tiedotteen mukaan maat sopivat, että seuraava pysyvän yhteisen mekanismin kokous järjestetään vielä kevään aikana ja että yhteistyö jatkuu myös Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien toteuduttua.
Turkki keskeytti tapaamiset sen jälkeen, kun Tukholmassa poltettiin Koraani Turkin suurlähetystön liepeillä tammikuussa.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifioinnit puuttuvat nyt enää Turkilta ja Unkarilta.
Nato-jäsenyyksien ratifioinneissa lähestyy kaksi rajaa. Turkin parlamenttivaalit pidettäneen 14. toukokuuta, ja heinäkuussa on Naton huippukokous Vilnassa.
Turkin vaalitauko on yleensä kaksi kuukautta, joskin aika voi vaihdella. Erdoganin AK-puolueen odotetaan päättävän tauolle menemisestä sen jälkeen, kun päätös vaaleista on tehty, arvioi istanbulilaisen Reform Institute -ajatushautomon johtaja Mehmet Ali Caliskan STT:lle torstaina.
Päätöstä odotetaan perjantaina.
Turkin ulkoministeriön edustaja sanoi STT:lle nimettömästi torstai-iltapäivällä, ettei hän pysty kommentoimaan, voiko Turkki ratifioida Suomen ja Ruotsin tai pelkästään Suomen Nato-jäsenyyden vielä ennen vaaleja.
Turkkiin keskittynyt vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista arvioi, että ratifiointi voi edetä nopeasti, jos Erdogan niin päättää.
Alarannan mukaan vuoden alusta on ollut nähtävillä viitteitä, että Turkin parlamentti voisi saada Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ratifioitavaksi eri aikaan. Erdoganin sisäpiirin ajatuksista on kuitenkin hankala päästä perille.
Myös ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on sanonut, että Turkki on tammikuusta lähtien viestittänyt, että sillä ei ole Suomea kohtaan vaatimuksia.
Alaranta arvioi Turkin pyrkivän todennäköisesti vähentämään Yhdysvaltojen kritiikkiä itseään kohtaan, jos se ratifioisi Suomen Nato-jäsenyyden ennen Ruotsia. Samalla sille jäisi yhä mahdollisuus käyttää Ruotsia ”lypsykorttina” eri asioita havitellessaan.
Turkin vitkuttelun syiksi on hahmoteltu ainakin Erdoganin sisäpoliittista peliä, terrorismin torjunnan merkityksen painottamista Naton sisällä, F-16-hävittäjien havittelua Yhdysvalloilta ja erinäisiä muita ulkopoliittisia tavoitteita. Turkkilaistutkijat ovat painottaneet, että Ruotsia kohtaan on myös aitoja epäilyksiä.