Järkytys muuttui toimeliaisuudeksi – näistä kuvista vuosi 2022 muistetaan
Venäjän aloittama julma hyökkäyssota keikautti maailman turvallisuuspoliittiset asetelmat täysin uuteen asentoon vuonna 2022.
Suomi päätti hakeutua Naton jäseneksi.
Vuoden aikana puhetta riitti myös keskustasta, energiasta, Uniperista, kuningattaresta ja bilettävästä pääministeristä.
Tammikuu: Pronssisija kuin voitto
Suurin huomio kiinnittyi Suomessa historian ensimmäisiin aluevaaleihin, joissa pitkään kannatusalhossa rämpinyt keskusta ylsi kolmanneksi 19,2 prosentin kannatuksella. Puolueelle hankala kannatusalue Helsinki ei tosin äänestänyt. Sijoittuminen kärkikolmikkoon oli joka tapauksessa puolueelle kuin voitto.
HELMIKUU: Sodan kylmät kasvot näkyvät
Neljä päivää Pekingin talviolympialaisten päättymisen jälkeen maailma järkyttyi. Pitkään uhitellut Venäjä hyökkäsi isolla voimalla Ukrainaan varhain torstai-aamuna 24. helmikuuta. Sota palasi Eurooppaan.
– Naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät, presidentti Sauli Niinistö luonnehti tilannetta.
Kuuluisaksi tuli myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin lausahdus:
– En tarvitse kyytiä, tarvitsen ammuksia.
MAALISKUU: Natoa kohti kuin pikajuna
Tyrmistys, järkytys ja huoli kuvaavat suomalaisten tuntoja maaliskuussa 2022. Uutisista tulvivat tiedot Venäjän julmasta hyökkäyssodasta eivät voineet olla vaikuttamatta ajatuksiin.
Huoli kääntyi kuitenkin nopeasti toimeliaisuudeksi, kun Suomi näytti suuntaavan vauhdilla kohti Nato-jäsenyyttä. Valtiojohto tiedusteli länsimailta, miten maailmalla asiaan suhtauduttaisiin.
Kansalaiset eivät jarrutelleet, vaan löivät pökköä pesään. Ylen kyselyssä jo 62 prosenttia kannatti Naton jäsenyyttä.
Huhtikuu: Historiallinen päätös
Uutiskuvat Butshasta Ukrainasta järkyttivät laajasti huhtikuun alkupäivinä. Pääkaupunki Kiovan ympäriltä vauhdilla perääntynyt Venäjä jätti jälkeensä karmivia näkyjä.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden sanoi Vladimir Putinin olevan sotarikollinen.
Huhtikuussa Vaasassa koolla ollut keskustan puoluevaltuusto teki ison ja historiallisen päätöksen, kun se antoi yksimielisen hyväksyntänsä Suomen Nato-jäsenyydelle, mikäli valtiojohto siihen ratkaisuun päätyy.
Toukokuu: Natoon ensi tilassa
15. toukokuuta 2022 jää historiaan päivänä, jolloin Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen asetelma muuttui täysin. Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin kertoivat kannattavansa Nato-jäsenyyden hakemista “ensi tilassa”. Virallinen päätös puolustusliittoon hakemisesta oli tehty valtiojohdossa jo edellisenä päivänä.
Eduskunta äänesti Naton puolesta 17. toukokuuta murskaluvuin 188–8.
Kesäkuu: Kohtaamisia Lappeenrannassa
Kesäkuussa keskusta kokoontui puoluekokoukseen Lappeenrantaan. Ilmassa oli paljon iloa pelkästään siitä, että ihmiset saattoivat nähdä toisiaan pitkän korona-ajan jälkeen.
Muutoin kokouksessa ei tullut suurempia yllätyksiä. Annika Saarikko sai jatkopaikan puheenjohtajana selvin luvuin. Myös varapuheenjohtajat Riikka Pakarinen, Markus Lohi ja Petri Honkonen sekä puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen valittiin jatkokaudelle.
Heinäkuu: Uniper kriisiytyi, Marin lomaili
Heinäkuu piti Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) kiireisenä, kun Uniper-kriisi kaatui syliin. Pääministeri Sanna Marinilla sen sijaan oli aikaa lomailla, vaikka monien mielestä hänen olisi pitänyt olla Uniper-neuvotteluissa tiiviisti mukana. Iltapäivälehdissä kerrottiin Marinin festarivaatteista sekä lomareissusta italialaiseen kartanoon.
Uniperille saatiin lopulta heinäkuussa sovittua pelastuspaketti, jossa Saksan valtio tuli kriisiyhtiön omistajaksi. Syyskuussa Saksa osti valtionyhtiö Fortumin tytäryhtiön Uniperin omistukset.
Elokuu: Bilettävä pääministeri
“Tästä tulee hyvä fiilis” ja “jauhojengi”. Vai sittenkin “jallujengi”? Näistä kommenteista Suomi puhui elokuussa. Julkisuuteen levisi hämmentäviä videoita, joissa pääministeri Sanna Marin juhli ystäviensä kanssa. Selvästi päihtynyt Marin tanssi avoimesti kameralle.
Kohu ei ehtinyt laskeutua, kun julkisuuteen lävähti lisää kiusallista materiaalia pääministerin juhlinnasta. Laajalle levinneessä valokuvassa kaksi some-tähteä suuteli rinnat paljaina pääministerin virka-asunnon tiedotustilassa.
Pääministeri joutui selittelemään juhlimistaan useissa tiedotustilaisuuksissa. Lopulta hän sanoi ottaneensa asiasta opiksi. Tapauksesta tuli iso uutinen eri puolilla maailmaa.
Syyskuu: Goodbye to the Queen
Yksi aikakausi maailmassa päättyi, kun Britanniaa yli 70 vuotta hallinnut kuningatar Elisabet menehtyi 8. syyskuuta 96-vuotiaana. Vain kaksi päivää aiemmin hän oli vielä ottanut vastaan Britannian uudeksi pääministeriksi nimetyn Liz Trussin. Kuningatar palveli siis maataan käytännössä kuolinvuoteelleen saakka.
Uudeksi hallitsijaksi nousi kuningattaren vanhin lapsi Charles.
Lokakuu: Musta torstai
Moni keskustalainen heräsi ankeisiin tunnelmiin torstaina 6. lokakuuta. Puolueen kannatus oli vajonnut Ylen gallupissa historiallisen alas 10,3 prosenttiin. Keskustan musta torstai, puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kuvaili.
Suunnilleen samoissa lukemissa pyöri Helsingin Sanomien gallup muutama viikko myöhemmin. Se oli keskustalle vakava paikka. Politiikan seuraajat pohtivat, oliko entisestä suurpuolueesta tullut pysyvästi keskisuuri vihreiden ja vasemmistoliiton tapaan.
Marraskuu: Venäjä vetäytyy
Ukrainan sodassa nähtiin jälleen merkittävä käänne, kun Ukraina onnistui valloittamaan Hersonin kaupungin takaisin. Venäjä joutui vetäytymään Dnerprjoen itäpuolelle ukrainalaisten hyökkäysten paineessa.
Kotimaan politiikassa hallituksen tunnelmat kriisiytyivät saamelaiskäräjälain vuoksi. Hallitus heitti osan riitaisista lakihankkeista poliittiseen roskakoriin, jotta hallituksen yhteistyö olisi loppukaudella helpompaa.
Joulukuu: Hässäkkää hallituksessa
Keskusta hyppäsi luonnonsuojelulain kohdalla opposition kanssa samalle puolelle. Sen seurauksena keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset muuttivat laista paria pykälää eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Muiden hallituspuolueiden suuttumus oli kova.
Keskusta sai jälleen kylmää kyytiä Ylen gallupissa. Kannatus sukelsi alle maagisena pidetyn 10 prosentin rajan ollen tasan 9 prosenttia. Keskustajohtaja Annika Saarikon mukaan negatiivinen julkisuus on hinta, jonka keskusta joutuu maksamaan kantansa puolustamisesta.
Pääministeripuolue SDP esitti yllättäen sähkön hintakattoa. Hallitus päätti, että tätä nopeampana apuna ylisuuria sähkölaskuja korvataan suomalaisille takautuvasti. Yksityiskohdat ovat kuitenkin vielä auki.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen kertoi jäävänsä tammikuussa seitsemän viikon perhevapaille. Sijaiseksi tulee keskustan ähtäriläinen kansanedustaja Mikko Savola.