Danske Bank ennustaa lievää taantumaa Suomeen ensi vuonna: "Kuluttajien käytös määrittää suhdannekehitystä"
Suomi ajautuu lievään taantumaan ensi vuonna, ennustaa Danske Bank päivitetyssä suhdannekatsauksessaan.
Pankki laskeekin maltillisesti ennustettaan ensi vuoden talouskasvusta. Päivitetyn ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote supistuu 0,7 prosenttia ensi vuonna. Vuonna 2024 bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan 0,5 prosenttia.
Danske Bank muistuttaa, että Suomen bruttokansantuote supistui tämän vuoden kolmannella neljänneksellä ja energiakriisi koettelee sekä kotitalouksia että yrityksiä talven aikana. Myös viennin näkymät ovat heikentyneet syksyn aikana.
– Ennakoimme alamäen jatkuvan talven yli, ja Suomi vaipuu taantumaan. Energiakriisi voi pahimmillaan johtaa sähkön säännöstelyyn, mutta pääskenaariossa odotamme taantuman pysyvän lievänä. Odotamme yritysten välttelevän irtisanomisia ja vähentävän työvoimakustannuksia esimerkiksi lomautuksilla. Inflaation hidastuminen ja korkojen nousun pysähtyminen vähentävät kuluttajien huolia ensi keväänä, sanoo Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki tiedotteessa.
Työttömyysasteen ennakoidaan nousevan hieman, mutta Danske Bankin mukaan melko vahvana pysyvä työllisyystilanne toimii puskurina taantuman syvenemistä vastaan.
Samalla Danske Bank nostaa ennustettaan ansiotason noususta, osin työmarkkinoiden kireyden vuoksi. Ensi vuodelle pankki ennustaa 4,0 prosentin ansiotason nousua, kun inflaation odotetaan olevan 4,8 prosenttia. Eläkkeet nousevat vuodenvaihteessa taitetun indeksin mukaisesti yli 6 prosenttia.
Danske Bank korostaa, että kuluttajien käyttäytyminen määrittää suhdannekehitystä ensi vuonna.
– Osa kuluttajista on tänä talvena todella tiukoilla, mutta laajalla joukolla suomalaisia on myös hyvät mahdollisuudet kuluttaa. Monilla on yhä korona-aikana kertyneitä säästöjä auttamassa paisuneiden laskujen kanssa. Yksi kansantalouden kannalta kiinnostava kysymys on, meneekö eläkeläisten indeksikorotus kulutukseen vai sukanvarteen. Jos merkittävä osa summasta menisi esimerkiksi palveluiden kulutukseen, olisi sillä huomattava merkitys taloudelle ja työllisyydelle, Kuoppamäki jatkaa.
Euroalueen inflaation Danske Bank ennustaa tasaantuvan asteittain ensi vuotta kohden, mutta sen odotetaan pysyttelevän keskimäärin yhä selvästi EKP:n tavoitetta nopeampana 7,6 prosentissa.
EKP:n odotetaan nostavan ohjauskorkoja maaliskuuhun asti, jolloin talletuskorko saavuttaisi 2,75 prosentin tason. Ensimmäistä koronlaskua voidaan Danske Bankin mukaan odottaa vasta vuonna 2024.