Mika Aaltola IL:ssä: Suomen ei tulisi luottaa vain Yhdysvaltoihin Nato-prosessissa
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola perää Suomen Nato-neuvotteluista ”puolivälianalyysiä” ja poliittista keskustelua siitä, miten neuvotteluissa pitäisi edetä. Aaltola sanoo Iltalehden haastattelussa, että neuvottelutilannetta häiritsee Turkin vaalien lisäksi Venäjän vaikutus sekä ajatus siitä, että Yhdysvallat hoitaa ongelmat.
Naton 30 jäsenmaasta Suomen ja Ruotsin jäsenyydet ovat rafioituneet kaikki muut maat paitsi Unkari ja Turkki.
Aaltolan mukaan kyse on myös siitä, ottaako Suomi neuvotteluissa periaatteellisen linjan, jossa korostetaan oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeusperustaisuutta – vai toimitaanko neuvotteluissa tilannekohtaisesti kansallinen etu maksimoiden. Suomen ulkopolitiikassa tunnetaan molemmat lähestymistavat.
Periaatteellisuudessa ja pragmatismissa on Aaltolan mukaan käytännössä kyse siitä, miten Suomi suhtautuu esimerkiksi Turkin asekauppoihin, tai yhdistetäänkö Unkarille asetetut tiukat oikeusvaltiovaatimukset ja kansalliset turvallisuusintressit.
– Pitääkö Suomen nyt joustaa ja suhtautua myöhemmin Naton jäsenenä tiukemmin Turkkiin, vai onko tämä ratifikaatioprosessi nyt se paikka, jossa meidän pitää osoittaa erinomaisuuttamme periaatteiden tasolla, hän pohtii IL:lle.
Viime päivinä esillä on ollut aseiden vienti Turkkiin, jota Suomessa harkitaan tapauskohtaisesti. Turkki ei kuitenkaan ole tyytyväinen Suomen nykyiseen linjaan, vaan vaatii enemmän.
Aaltolan mukaan pragmaattinen neuvottelulinja ei tarkoita sitä, että Suomi lähtisi luovuttamaan esimerkiksi kurdeja Turkkiin poliittisin perustein. Muissa asioissa pitäisi hänen mukaansa löytää ”kultainen keskitie”.
Unkari saattaa menettää miljardeja euroja EU-tukia, koska se ei noudata unionin perusperiaatteisiin kuuluvaa oikeusvaltioperiaatetta. Aaltolan mukaan Turkin ja Unkarin Nato-ratifiointihidastelu kietoutuu paitsi toisiinsa myös Venäjään.
Aaltolan mukaan myös Venäjä yrittää vaikuttaa Turkkiin ja Unkariin, jotta Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet eivät etenisi.
–Venäjälle Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden estäminen tapahtuu kaikkein parhaiten Budapestin ja Ankaran kautta, hän kommentoi.