Nato-lähteen arvio: Näin Suomen ja Ruotsin hakemusten ratifiointi etenee
Euractivin Nato-lähteen mukaan Turkki ei todennäköisesti ratifioi Suomen ja Ruotsin jäsenhakemuksia ennen ensi vuoden kesäkuussa järjestettäviä parlamenttivaalejaan.
Turkki on toistuvasti kritisoinut hakijamaita liian lepsusta suhtautumisesta etenkin kurdijärjestöihin. Asiantuntija-arvioiden mukaan Turkin hallituksen kovat puheet on suunnattu vaalien alla myös kotiyleisölle.
Viimeksi sunnuntai-iltana Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n haastattelussa, että Suomen ja Ruotsin tulisi lisätä terrorismin vastaista yhteistyötä Ankaran kanssa.
Unkari sen sijaan tulee lähteen mukaan ”taipumaan Yhdysvaltain vahvan painostuksen edessä”.
Unkarin parlamentin on määrä keskustella Pohjoismaiden jäsenhakemuksista syysistunnossaan sen jälkeen, kun parlamentti on käsitellyt joukon Euroopan unioniin liittyviä lakeja.
Pääministeri Viktor Orbanin kansliapäällikkö Gergely Gulyas vakuutti marraskuun alussa, että Suomi ja Ruotsi ovat Unkarin liittolaisia ja voivat luottaa Budapestin tukeen.
Nimettömänä Euractiville puhunut Nato-lähde pitää ”onnekkaana” sitä, että Yhdysvallat on onnistunut luomaan Venäjän kanssa hillityn ja pidättyväisen yhteyden.
Osa Nato-maista on suhtautunut varauksellisesti siihen, että Yhdysvaltain ja Venäjän sotilasjohto on käynyt keskusteluja turvallisuuden takaamiseksi.
Etenkin Itä-Euroopan Nato-maissa on kyseenalaistettu keskustelujen mielekkyys tilanteessa, jossa Venäjä on käynnistänyt laittoman hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan.
Euractivin lähde katsoo, että yhteydenpidon seurauksena Venäjä on kuitenkin viime aikoina ollut ”äärimmäisen varovainen” Mustallamerellä, jotta Venäjä ja Nato eivät vahingossakaan ajautuisi konfliktiin keskenään.
Yhdysvaltain ohella maltillista Venäjä-politiikkaa ovat ajaneet perinteiset Naton jäsenet, kuten Ranska, Turkki, Italia ja Kreikka. Nollasummapelinä tilanteen sen sijaan kokevat Nato-lähteen mukaan Itä-Euroopan, Skandinavian ja entisen Jugoslavian maat.
Britannian kannan nähdään lähentyneen itäeurooppalaisten ajattelua.
Saksan ääntä Nato-päätöksenteossa lähde kuvailee ”olemattomaksi”.
– Saksalaiset maksavat, antavat, mutta eivät puhu. Berliinin toivotaan kuitenkin vielä terästäytyvän Nato-politiikassaan.
Euractiville puhunut Naton edustaja toteaa, että Venäjä laskee sen varaan, että länsi väsyy auttamaan Ukrainaa.
Hän kuitenkin vakuuttaa, että liittouma on horjumaton tuessaan Kiovalle, vaikka pääkaupunkien näkökulmissa on eroavaisuuksia.