Saarikko esitteli Nato-miljoonat eduskunnalle – sähkötukeen 85 miljoonan potti
Eduskunta saa ensi vuoden budjettiin lisäyksenä kymmeniä miljoonia euroja Nato-jäsenyydestä aiheutuviin kustannuksiin.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) esitteli eduskunnalle Nato-miljoonat sisältävän ensi vuoden talousarvioesityksen täydennyksen.
Saarikon mukaan Kaikkiaan Nato-menoihin hallitus esittää täydentävässä budjetissa yhteensä reilut 40 miljoonaa euroa. Lisäksi varataan nyt 15 miljoonaa sellaisiin Nato-jäsenyydestä aiheutuviin menoihin, joiden valmistelu on vielä kesken.
– Kuten hyvin tiedämme, valitettavasti jäsenyysprosessimme muissa Naton nykyisissä jäsenmaissa ei vielä ole valmis, eli työ jatkuu, mutta rahavaraumat Nato-jäsenyydelle on tehty.
Saarikko muistutti, että Suomi on jo pitkään ollut sotilaallisesti valmis Naton jäseneksi. Naton täysjäsenyys edellyttää kuitenkin uusia voimavaroja ministeriöiden työhön.
– Tässä budjetin täydennyksessä hallitus esittää keskeiset määrärahat eri ministeriöihin, jotta Nato-jäsenyyteen on täysi valmius. Suurimpana menoeränä todettakoon Suomen maksuosuus Naton budjettiin.
Budjetin täydennyksen suurin yksittäinen panostus on Rajavartiolaitokselle myönnettävä 140 miljoonaa euroa itärajan aidan ensimmäisen vaiheen rakentamiseen.
Esitys sisältää myös hyvin nopeasti valmistellun väliaikaisen 85 miljoonan euron sähkötuen suomalaisille kotitalouksille. Tuella kompensoidaan sähkön hinnan nousua kodeille, jotka eivät pysty hyödyntämään verotuksessa tehtävää sähkövähennystä.
Saarikon mukaan budjetissa panostetaan myös pidemmän aikavälin energiamurroksen edistämiseen.
– Yksi pieni mutta erityisen merkittävä päätös on se, että Säteilyturvakeskukselle ehdotetaan määrärahoja ydinenergialain kokonaisuudistukseen, pienydinvoimalaitosten käsittelyyn varautumiseen sekä raja-asemien säteilyvalvontaan
Saarikon mukaan budjetin täydennys rahoitetaan osin valtion omaisuuden myynnillä. Alijäämää se lisää reilulla 200 miljoonalla eurolla.
Kokoomuksen Timo Heinonen kiitteli turvallisuuspanostuksia, mutta arvosteli Saarikkoa talousryhdin hylkäämistä ja menokehysten rikkomisesta. Hän muistutti Saarikon todenneen vuosi sitten, että menokehystä ei saa enää ylittää hallituskauden aikana.
– Tuon jälkeen on käynyt selväksi, että se oli vain puhetta, ja te, puheenjohtaja Saarikko, olette marinoinut keskustan vihervasemmistolaiseksi tukipuolueeksi. Velalla ei näytä olevan väliä, ja kaikki kiistat ratkaistaan lisävelanotolla.
Heinosen mukaan hallitus ei ole myöskään kunnolla perustellut kehyspoikkeuksen piiriin budjetoimiaan menoja. Kokoomusedustaja kyseli, miksi esimerkiksi valtiokonttorin ja Kelan hallintokuluihin ja osmankäämin ja karpalon istuttamiseen myönnettyjä miljoonia perustellaan Venäjän raakalaismaisella sodalla Ukrainassa.
Saarikko sanoi puolestaan odottavansa mielenkiinnolla kokoomuksen ensi viikolla julkistettavaa vaihtoehtobudjettia ja siinä otettavaa asentoa alkutuotannon kriisiin ja suomalaisten ruokaturvaan.
– Olettehan todenneet jo nyt, että nimenomaan haitallisista yritystuista verotuksen muodossa pitäisi päästä eroon, ja itse asiassa niistä tuista valtaosa kohdistuu vaikkapa juuri suomalaiselle maataloudelle ja metsäteollisuudelle, Saarikko näpäytti.