"Sosialismin peikkoa pidetty kurissa" – keskustan puoluevaltuutetut antavat Marinin hallitukselle paremman kokonaisarvosanan kuin oman puolueensa hallitustoiminnalle
Keskustan puoluevaltuuston jäsenet antavat Marinin hallitukselle arvosanaksi 7,4 asteikolla 4–10.
Luku on tavallaan hämmästyttävä, sillä puoluevaltuutetut antavat hallitukselle paremman arvosanan kuin oman puolueensa toiminnalle hallituksessa. Keskusta saa omiltaan Suomenmaan puoluevaltuustokyselyssä arvosanaksi hallituspolitiikasta 7,3.
Suurin osa puoluevaltuutetuista antaa hallitukselle arvosanaksi 7 tai 8. Keskiarvossa on tiputusta muutama kymmenys, sillä keväällä arvosana oli 7,6. Tässä oli nousua syksystä 2021, jolloin arvosana oli 7,1.
Vastauksiin voi myös vaikuttaa se, että puoluevaltuustossa on nyt eri kokoonpano kuin keväällä.
Selkeä viesti on, että hallituksen politiikka on liian vasemmistolaista. Näin vastaa 56 prosenttia puoluevaltuutetuista.
Vasemmisto–oikeisto-akselilla sopivana hallituksen politiikkaa pitää kolmannes vastaajista.
Keväällä sopivana politiikkaa piti 57 prosenttia, ja liian vasemmistolaisena 37 prosenttia. Luvut ovat ikään kuin vaihtuneet päikseen nyt syksyn kyselyssä.
Kantaansa ei ilmaise 8 prosenttia. Yhden puoluevaltuutetun mielestä hallituksen politiikka on liian oikeistolaista.
Moni vastaaja teroittaa, että hallituksen vasemmistolaistunut linja on keskustalle ja Suomelle ongelma. Vasemmiston vedon nähdään olevan syy holtittomaan rahanjakoon ja liialliseen velanottoon.
– Tähän saakka sosialismin peikkoa on kuitenkin pystytty pitämään kohtuullisesti kurissa.
– Keskusta jää yksin, kun demarien linja (pääministeri Sanna) Marinin myötä on muuttunut vihervasemmiston sunntaan.
– Taloudenpito on valitettavasti ollut liian löyhää. Osin sen selittävät tietysti globaalit muutokset, mutta kyllä taloudessa syödään tulevilta sukupolvilta koko ajan.
– Kriisien iskiessä rahan jakaminen kottikärryllä eri tahoille oli ymmärrettävää ja perusteltua.Mutta tästä rahankylvämisestä ympäriinsä pitäisi löytää järkevä ulospääsytie.
Erään puoluevaltuutetun mielestä politiikka lähti hyvin liikkeelle, mutta henkilövaihdosten myötä vasemmistolaisempi linja sai liikaa valtaa.
– Kokonaisuudessaan politiikka on ollut liian vasemmistolaista tai ainakin siltä se on vaikuttanut. Työn ja yrittämisen tukemiseen tähtääviä päätöksiä tarvitaan lisää, toinen valtuutettu sanoo.
– Oikeasti se on ollut liian vihreää, yksi vastaaja pohtii.
Liberaali–konservatiivi-arvoakselilla keskustan puoluevaltuutetut pitävät hallituksen linjaa sopivana. Näin vastaa reilu puolet. Liian liberaaliksi linjan nimeää reilu neljännes ja liian konservatiiviseksi 11 prosenttia vastaajista.
Keväällä peräti 70 prosenttia piti hallituspolitiikkaa arvoakselilla sopivana. Liian liberaaliksi menoa moitti 18 prosenttia, kukaan ei liian konservatiiviseksi.
Moni vastaaja haluaa myös hillitä etenkin vasemmisto–oikeisto-vastakkainasettelulla ilakointia.
– Miksi sorrumme itsekin syyttämään itseämme hallituksen apupuolueeksi tai vihervasemmistolaisiksi? Ajassamme keskelle kyllä mahtuu, äärilaidoilla on suorastaan tunkua. On myös itse luomamme ongelma sysätä itseämme ”liian oikealle” tai ”liian vasemmalle”.
– Keskusta on tehnyt omaleimaista politiikkaa jokaisessa hallituksessa, jossa se on ollut mukana. Myös tässä nykyisessä.
– Samat, jotka ovat kitisseet tämän hallituksen vasemmistolaisuudesta kitisivät koko viime kauden keskustan oikeistolaisuudesta.
– Suuria linjakäännöksiä ei ole tapahtunut ja toisaalta neljä vuotta on lyhyt aika. Olisi hyvä paneutua Suomen linjan pitkän aikavälin strategioihin.
Hallitus saa kiitosta etenkin kriisien hoidosta. Koronan ja Ukrainan sodan keskellä toiminta on ollut vaikeaa, ja se tulee keskustalaisten mielestä ymmärtää. Varsinkin, kun vaikeuksista on selvitty pääosin kunnialla. Talouspolitiikan lisäksi panoksia olisi toisaalta pitänyt pistää soten lisäksi muihinkin suuriin rakenteellisiin uudistuksiin.
Johtajuuden puute on eräs asia, joka keskustalaisia häiritsee.
– Johtajuus puuttuu hallituksen sisällä. (Juha) Sipilä (kesk.) teki virheitä, mutta hän puolusti koko hallitusta ja oli johtaja hallitukselle. Marin ei pyri kokoamaan hallitusta, vaan väistelee vaikeita asioita, ettei oma suosio kärsi.
– Hallitus on ok, mutta pääministeri saa arvosanan 5 huonosta johtamisesta ja vastuunkannosta.
Oppositio saa useamman heikon arvosanan ja keskiarvoksi 6,9.
Kokoomus saa myönteisiäkin mainintoja, mutta perussuomalaiset vain räksyttävät keskustalaisten mielestä.
– Haukkumista ja räksytystä. Aika olisi kaivannut enemmän Suomen edun eteen työskentelyä, eikä virheiden osoittamista.
– Helppo on oppositiossa huudella kesken koronan ja sodan.
– Pandemia-aikana oppositiopolitiikalta oli eväät syöty, mutta vaalikauden lopussa kokoomus on onnistunut tarttumaan näkemiinsä rakoihin. Persuille arvosanaksi tulisi 5. Mitä jäi mieleen, ehkä bensan hinta?
– Kokoomus ei ole onnitunut vakuuttamaan omalla toiminnallaan, vaan hokee samaa mantraa velkaantumisesta ilman ratkaisuja. Perussuomalaiset eivät näy kuin bensa ja maahanmuuttohuutelussa.
Kysely keskustan puoluevaltuuston jäsenille toteutettiin 13.–21. marraskuuta. Kyselyyn vastasi 63 puoluevaltuutettua.
Keskustan uusi puoluevaltuusto kokoontuu ensimmäiseen kokoukseensa Kuopioon viikonloppuna. Valtuusto valitsee uuden puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa sekä luo askelmerkkejä kohti tulevia eduskuntavaaleja.