WP: Ukraina näytti Putinille Venäjän sotilasmahdin rajat – "Hän ei ole kokeillut tätä koskaan aikaisemmin"
The Washington Postin haastattelemat sotilasanalyytikot ovat yksimielisiä siitä, ettei Venäjän toteuttama 300 000 reserviläisen liikekannallepano auta presidentti Vladimir Putinia kääntämään rintamatilannetta Ukrainassa Venäjän kannalta parempaan suuntaan – ainakaan lyhyellä aikavälillä.
Avoin kysymys heidän mukaansa on, voiko osittainen mobilisaatio auttaa Venäjää vakauttamaan tilannetta pidemmällä aikavälillä eli myöhäisen syksyn, talven ja kevään aikana.
Liikekannallepanon vaikutus riippuu analyytikoiden mukaan paljolti siitä, kuinka tehokkaasti uudet sotilaat saadaan koulutettua, sekä siitä, miten ja minne armeija heidät sijoittaa.
− Jos otat joukon vihaisia, masentuneita, pelkääviä, kouluttamattomia ihmisiä, annat heille aseita ja heität heidät taisteluun, sinulla ei ole sotilaita, sanoo American Enterprise Instituten vanhempi tutkija, kriittisiä uhkia koskevan tutkimusprojektin johtaja Frederick Kagan The Washington Postille.
Kaganin mukaan Putinin tulisikin keskittyä armeijan perustaistelukyvyn palauttamiseen ja varustamiseen.
Venäjä järjesti armeijansa uudelleen kymmenen vuotta sitten ja purki suuren osan mobilisaatiojärjestelmästä, jonka ylläpito oli kallista ja jota pidettiin suurelta osin tarpeettomana – ja se näkyy nyt, sanoo amerikkalaisen ajatushautomon Rand Corporationin vanhempi politiikan tutkija Dara Massicot The Washington Postille.
Massicotin mukaan uusilla joukoilla on todennäköisesti huono taistelukyky, eikä heistä voi muodostaa tankkipataljoonaa, mutta he saattavat vapauttaa aiemmassa ”erikoisoperaatiossa” mukana olleita sotilaita taistelemaan rintamalla.
The Washington Postin mukaan on vain vähän viitteitä siitä, että mikään Venäjän armeijaa hyökkäyksen alusta lähtien vaivanneista isoista ongelmista olisi ratkaistu. Armeijalla on kuukausien ajan ollut vaikeuksia suorittaa yhdistettyjä maa- ja ilmahyökkäyksiä, johtaa vaihtelevalla taistelutahdolla varustettuja joukkoja ja organisoida logistiikkaa tarvikkeiden saamiseksi rintamalle.
Sotilaskampanjalla ei ole ollut selkeää komentajaa, ja viimeaikaiset raportit ovat viitaneet siihen, että Putin puuttuu henkilökohtaisesti rintamatilannetta koskevien päätösten tekoon. Venäjän kovan linjan kannattajat ovat syyttäneet julkisesti kenraaleja huonosta päätöksenteosta.
The Washington Postin haastattelema Lontoon King’s Collegen Venäjän politiikan professori Sam Greene toteaakin, että tilanne on osoittanut rajat Putinin kyvylle hallita omaa hallintoaan ja armeijaansa.
− Olemme nyt nähneet, että on asioita, joita Putin ei tiedä – kuten kuinka hyvä hänen armeijansa on ja kuinka tehokas hallinto hänellä on. Hän ei ole kokeillut tätä koskaan aikaisemmin, joten hän ei tiedä, kuinka tehokkaasti valtio toimii näin kriittisessä tilanteessa.
Putin on viime päivinä pyrkinyt kääntämään huomion pois taistelujen tilanteesta järjestämällä kansanäänestyksiä, julistamalla alueliitoksia ja uhkailemalla länttä ydinaseiden käytöllä. Moskovassa toteutetut poliittiset manööverit eivät kuitenkaan ole kyenneet peittämään Venäjän heikkoa tilannetta Ukrainan taistelukentillä.
Ukraina on lyönyt venäläisjoukkoja takaisin kahdella laajalla rintamalla jo yli kuukauden ajan. Idässä Ukrainan joukot valloittivat Lymanin kaupungin takaisin viikonloppuna ja etenevät nyt syvemmälle Luhanskin miehitetyille alueille. Myös Ukrainan vastahyökkäys etelässä on kiihtynyt viime päivinä, ja joukot ovat siirtyneet alas Dneprijokea kohti Hersonia.